Pogostan Sanomat 7.3.2024

Perjantai 8.3.2024 klo 12.10 - Sirpa Sutinen

Kuntapäättäjä luottaa, etteivät kaikki säästöihin tähtäävät esitykset toteudu - Tuupovaara vaikein pala

Tuupovaaralainen kaupunginvaltuutettu Timo Puustinen kerää voimia päätöksentekoon hiihtoladulta. Huhtikuussa selviää, mitä esityksiä Joensuun kaupungin talouden pelastamiseksi vielä tulee. Kesäkuussa koittaa kipeiden päätösten hetki, jossa Puustinen näkee vielä tuupovaaralaisilla olevan toivoa. Kuva: Sirpa Sutinen

7.3.2024 10:40

JAA

Maaseutuohjelmaan puheenvuoro kaupunginvaltuustossa 31.1.2022.

Keskiviikko 2.2.2022 klo 22.34 - Timo Puustinen

Käsittelyssä olevassa maaseutuohjelmassa on monia hyviä asioita maaseutualueiden kehittämiseksi.

Ohjelmassa toivotaan, että se lisää asukkaiden ja toimijoiden vaikutusmahdollisuutta sekä aktiivisuutta ja sieltä löytyy myös näkemys, ettei kaikkien alueiden tarvitse olla samanlaisia, vaan alueiden erilaisuus huomioidaan.

Tällaiseen ohjelmaan on tietysti vaikea laittaa tarkkoja konkreettisia toimenpiteitä, mutta kuitenkin kappaleesta “Mahdollistamme turvallisen ja toimivan arjen” sellaisia yleisempiä toimenpiteitä kyllä löytyy.

Alueiden kehittämisessä nämä kaksi kertaa vuodessa olevat järjestötapaamiset ovat hyviä ja niistä menee asukkaiden viestiä suoraan kaupungin henkilöstölle. Asukkaiden toiveiden kuunteleminen on tärkeää.

Otan tähän yhden konkreettisen esimerkin Tuupovaarassa viime vuoden lopulta. Tämä tuli esille paikallislehden kirjoituksen myötä, josta paikalliset toimijat ottivat huolestuneena yhteyttä. Paikallislehdessä kerrottiin, että vuodelle 2022 ei ole avustusta Tuupovaaran Vanhusten Tuen uima-altaalle, jota kansalaisopiston ja Eläkkeensaajien ryhmät ovat käyttäneet. Tästä oltiin erittäin huolestuneita ja lisäksi siellä olisi viime vuoden lopulla ollut senioriryhmä (7-8 henkilöä) kasattuna vesijumppaan. Tämä ryhmä oli selvittänyt itselleen kansalaisopistosta opettajankin, mutta kaupungilta ei ollut siihen kustannukseen rahaa. Nämä tällaiset ovat pitäjien asukkaille tärkeitä terveyden kannalta ennaltaehkäiseviä asioita ja kustannuksiltaan pieniä verrattuna vaikkapa lähivuosina tehtävän Vesikon uimahallin laajennukseen ja peruskorjaukseen.

Oliskohan se niin, että tuon osallistavan budjetoinnin avulla tällaisia asioita maaseudulla voisi hoitaa maaseutuohjelmaan nojautuen?

Vielä tärkeämpää on sitten konkreettisesti ohjelman toteutus, jossa tämän maaseutuohjelman toimivuus tosiasiassa punnitaan.

Puheenvuoro Joensuun ilmasto-ohjelmasta kaupunginvaltuustossa 31.1.2022

Keskiviikko 2.2.2022 klo 22.14 - Timo Puustinen

Joensuun kaupungin ilmasto-ohjelmassa todetaan, että kasvihuonepäästöt vähenevät 60 % vuodesta 2007 vuoteen 2025. Päästöt on tähän mennessä alentuneet 30 %, joten tarvitaan 40 % lisää tavoitteen saavuttamiseksi.

Metsien kehitys on ohjelmankin mukaan hiilinielujen kannalta ratkaisevan tärkeä. Ohjelmassa edellytetään, että metsien hakkuut ovat pienemmät kuin suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuumäärä.

Tämä ei mielestäni pitäisi olla iso ongelma. Viimeisen VMI:n inventoinnin mukaan Pohjois-Karjalan metsät kasvavat 8,9 milj.m3 vuodessa ja kestävä hakkuusuunnite on 7,1 milj.m3. Vuosina 2015-2018 on metsää hakattu keskimäärin 6,2 milj.m3 eli n. 70 % kasvusta. Tämä sama tilanne on valtakunnan tasolla, kun kasvu on 107 milj.m3, hakkuusuunnite 84 milj.m3 ja hakkuut vieläkin pienemmät.

Eli hiilinielut kasvavat koko ajan puuston määrän lisääntyessä ja se mahdollistaa omalta osaltaan ilmasto-ohjelman toteutumisen.

Tuon metsien kasvun on mahdollistanut suomalainen metsänhoito ja perhemetsätalous. Puuston kasvukyvyn säilyminen edellytttää metsän hakkuita, metsien uudistamista ja taimikoitten hoitamista, ei pelkästään metsänsuojelua.

Tuon viimeisen valtakunnan metsien inventoinnin mukaan paitsi metsien puumäärä on lisääntynyt niin myös P-K:n metsien lahopuuston määrä on lisääntynyt., joka on myönteistä monimuotoisuuden kannalta. Sitä jätetään hakkuissa ja metsän hoidossa, mutta myös esim. tuulenkaatopuiden korjaaminen on mennyt kannattamattomaksi. Koen että hiilinielujen osalta ilmasto-ohjelma toteutuu, mutta enemmän harmaita hiuksia tulee liikenteen ja lämmityksen päästöjen vähentämisessä.

Kunnallisvaalit

Maanantai 9.8.2021 klo 11.01 - Timo Puustinen

Keskustan Joensuun kunnallisvaalitulos oli hyvä. Keskustan vahva ehdokasasettelu toi ryhmälle yhden valtuustolisäpaikan eli valtuustoryhmämme koko nousi 13 valtuutettuun. Kannatuksemme vaaleissa oli edellisten vaalien tasoa 20,5 %.

Vaalien jälkeen käydyissä valtuustoryhmien välisissä neuvotteluissa päästiin varsin nopeasti sopuun luottamusmiespaikkojen jaosta tulevalle neljävuotiskaudelle.

Joensuun Keskusta sai valtuuston toiseksi suurimpana ryhmänä arvokkaimman kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikan, kun sosialidemokraattien kansanedustaja halusi valtuuston puheenjohtajuuden. Tämän lisäksi Keskusta sai useita puheenjohtajauuksia mm. koulutus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sekä kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtajuuden. Keskustalta on puheenjohtaja myös Business Joensuussa, kaupunginhallituksen omistajaohjausjaostossa, Karelia Ammattikorkeakoulussa ja alueellisessa jätelautakunnassa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi keskusta valitsi omassa kunnallisjärjestön kokouksessaan eniten ääniä saaneen ylilääkäri Juha Mustosen. Hän on myös kaupunginhallituksen omistajaohjausjaoston puheenjohtaja. Koulutus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin toimittaja Pekka Puustinen sekä kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtajaksi fysioerapeutti Päivi Eteläpää. Karelia Ammattikorkeakoulun puheenjohtajaksi valittiin professori Paavo Pelkonen, Business Joensuun puheenjohtajaksi valittiin eduskunta-avustaja Jere Nuutinen ja alueellisen jätelautakunnan puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä Asko Miettinen.

Itseltäni vaalit menivät myös hyvin. Sain 192 ääntä, jolla tulin valituksi kaupunginvaltuustoon. Lautakuntatyöskentelyyn osallistun kaupunkirakennelautakunnassa, jossa olen varapuheenjohtajana. Kaupunkirakennelautakunta on minulle tuttu toimiala myös aimmilta valtuustovuosilta.

Pogostan Sanomien haastattelu

Lauantai 22.5.2021 klo 9.15 - Sirpa Sutinen

Pitkäjänteistä työtä

Timo Puustinen tekee paluuta kuntapolitiikkaan.

KOVEROSSA KOTINSA PIHALLA TIMO PUUSTINEN ASETTUI KUVAAN METSÄSTYSKAVERINSA KANSSA.

Yhden valtuustokauden kuntapolitiikasta poissa ollut tuupovaaralainen Timo Puustinen on tekemässä paluuta yhteisten asioiden hoitoon. Keskustapuolueen vaalipäällikkönä kuntavaalin valmistelussa toimineella Puustisella oli ennen taukoa takanaan jo kuusi vaalikautta.

Viime kaudella ei tuupovaaralaisia kaupunginvaltuustossa ollut. Puustinen ei siitä ollut huolissaan.

– Oli maaseutuhenkisiä valtuutettuja lähipitäjistä ja Antti Ronkainen varaedustajana.

Puustinen jäi reilu vuosi sitten eläkkeelle Metsänhoitoyhdistyksen erityisasiantuntijan tehtävistä.

– Viimeiset työvuodet olivat todella kiireisiä.

Hän toteaa, että päätöksenteossa asioihin perehtyminen vie aikaa.

– Nyt on ajan puolesta mahdollisuus. Tyylini on, ettei kokouksiin mennä asioihin perehtymättä.

Päätöksentekoa hän on viime vuodet seurannut sivusta. Kaupungin palvelujen tilanne Tuupovaarassa näyttää hänestä nyt olevan mallillaan.

– Liikuntapalvelut tunnen oman harrastuksen kautta. Ladut ovat kunnossa. Tuhat kilometriä tuli hiihdettyä tänäkin talvena. Kaupungin avustukset yksityisteiden kunnostamiseen ovat kohtuullisella tasolla ja kirjasto on tärkeä palvelu. Koulujen asiat ovat järjestyksessä Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran osalta.

Myös kaavoitusasiat kiinnostavat.

– Tuupovaarassa tehtiin jo kunnan aikaan rantaosayleiskaavat moneen paikkaan. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu on kunnossa.

Terveyspalvelujen tulevaisuus huolestuttaa. Vaikka terveyspalvelut eivät suoraan kaupungin päätösvaltaan enää kuulu, muistuttaa Puustinen, että valtuusto valitsee Siun soten päätöksentekoon omat edustajansa. Yhtälö on maaseudulla haastava.

– Terveyspalvelut ovat tärkeitä, mutta yleensä ne pyrkivät karkaamaan haja-alueilta. Meillä on ikääntyviä ihmisiä, mutta lääkäripula iskee ensin juuri haja-alueille.

Väen vähenemisen estämiseen ei maaseutualueilla ole ihmelääkettä, mutta palvelut olisi turvattava.

– Kaupungin talous on vielä muutaman vuoden hyvällä mallilla. Sitten varmasti heikkenee taas.

Puustinen korostaa, että kuntapolitiikka on pitkäjänteistä työtä ja valtuustossa työtä tehdään koko kaupungin hyväksi.

 

 

Kuntavaalit 13.6.2021

Tiistai 11.5.2021 - Timo Puustinen

Kuntavaalit siirrettiin kesäkuun 13. päiväksi huhtikuulta maailmanlaajuisena vaikuttavan korona pandemian myötä.

Joensuun Keskustan kunallisjärjestö asettaa kunnallisvaaleihin 80 erinomaista ehdokasta. Ehdokkaistamme on 53 miestä ja 27 naista. Ehdokkaat edustavat hyvin laajasti ja kattavasti koko laajaa kaupunkia. Ehdokkaat edustavat myös monipuolisesti eri ammattiryhmiä.

Keskustan kuntavaaliohjelmassa korostetaan yhteistyötä. Alla lainaus ohjelman alusta.

”Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on luotu laajalla kansallisella yhteistyöllä.

Keskusta korostaa, että sen olemme me kaikki saaneet yhdessä aikaan.

Vuoden 2021 kuntavaaleilla on siksi myös yleispoliittinen merkitys. Suomi voi sitä paremmin, mitä paremmin voivat kunnat ja kuntalaiset.

Poliittinen vastakkainasettelu heikentää keskusteluilmapiiriä. Keskusta korostaa, että kun me arvostamme ja kunnioitamme toisiamme, rakennamme yhdessä vieläkin parempaa huomista.”

Susimäärä ja dna keräys

Maanantai 15.2.2021 klo 8.43 - Timo Puustinen

Metsästysalueellamme on susia liikkunut aiemminkin, mutta viime syksynä tilanne muuttui perusteellisesti. Kun ensimmäisenä metsästysaamuna oli sudet menemässä passimiehen ohi koiranhaukulle, niin tilanne paljastui seuralle hetkessä. Susia liikkui nyt alueella, jossa niitä ei ole aiemmin samassa määrin ollut aiemmin ja metsästyksessä jouduttiin pitämään kuukauden tauko lumia odotellessa. Kun lumet tuli, niin pystyttiin joka aamu selvittämään susien liikkeet ja aina jossain vaiheessa liikkuessaan sudet käyttävät tietä.

Susien määrästä on käyty keskustelua erilaisin mielipitein. Susien dna selvitys on ainoa keino, jolla susien määrästä ja liikkeistä saadaan oikeaa tietoa. Siksi itsekin pyynnöstä lähdin vapaaehtoiseksi susien dna näytteiden kerääjäksi. Kun susia liikkui runsaasti, niin näytteitä löytyi yllättävän helposti. Sain itse kerättyä 10 näytettä marras-joulukuussa ja ne on nyt tammikuussa Luken toimesta tutkittu. Kaikki tutkitut näytteet ovat olleet susia ja niissä 10 näytteessä on ollut 5 eri suden näytteitä. Siinä on ollut 2 sutta, joista ei ole aiemmin ollut näytteitä ja ovat liikkuneet tällä alueella. Siinä on ollut mukana myöskin naarassusi, joka on liikkunut laajemmalla alueella. Mielenkiintoista tietoa.

Tuupovaara-Tohmajärven alueelta on kerätty runsaasti näytteitä. Nyt on tältä talvelta tutkittu 53 näytettä, joissa on ollut 19 eri sutta. Susikanta näyttää olevan vahvassa kasvussa.

Susien dna näytteiden ottamisella saadaan tietoa susien määrästä ja se on perusteena myöskin kannanhoidollisen metsästyksen toteutamiselle.

Kannatan itse myöskin kannanhoidollista metsästystä, että sudet pysyisivät poissa pihoista eivätkä aiheuttaisi vahinkoa kotieläimille ja koirille. Metsästyksessä todennäköisemmin saaliiksi joutuisivat pihakäyntejä tekevät sudet.

Kuntavaalivuosi

Maanantai 25.1.2021 klo 10.46 - Timo Puustinen

Talvi vuonna 2021 alkaa olla hyvässä vauhdissa. Lunta tulee lähes joka päivä ja sitä on tällä hetkellä lähes koko maassa. Tänä talvena on hiihtämään päässyt koko maassa ja hiihtovälineet alkavat olla liikkeissä vähissä. Näin koronan aikaan hiihto on turvallinen liikkumismuoto, jossa lähikontakteista ja koronan tarttumisesta ei ole vaaraa.

Itsekin olen päässyt näillä lumilla hiihtämään jo 300 kilometriä. Vaikka viime talvesta puhuttiin, että oli huono hiihtotalvi, niin nyt olen suurin piirtein viime talven vauhdissa määrän osalta. Viime talvena varsinkin kevät oli meillä erinomaisten hiihtokelien aikaa ja itselleni tuli 1000 km täyteen ja viimeinen hiihtokerta oli niinkin myöhään kuin 8. huhtikuuta.

Kuluvasta vuodesta näyttää harrastusten osalta tulevan työntäyteinen. Minut valittiin viime vuoden joulukuussa Keskustan Joensuun kunnallisjärjestön vaalipäälliköksi kevään 2021 kunnallisvaaleihin. Kunnallisvaalit pidetään 18.4. Vaaliasioiden organisoinnissa tulee eteen monta uutta asiaa, jota ei ole aiemmin tarvinnut tehdä. Tilannetta mutkistaa nyt vielä erikoisesti korona pandemia, jonka johdosta normaali vaalityö ei todennäköisesti tule koko keväänä onnistumaan. Tällä hetkellä AVI on kieltänyt yli 20 hengen kokoontumiset 22.2 saakka ja jatkoa seuraa, jos tilanne ei olennaisesti parane. Rokottaminen virusta vastaan etenee varsin hitaasti ja kun rokotteen saatavuudessa näyttää olevan ongelmia alkuperäisiin ilmoituksiin nähden, niin pandemia vaan pitkittyy.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että näistä vaaleista tulee entistä enemmän some vaalit. Mainostaminen sosiaalisessa mediassa, vastaaminen vaalikoneisiin jne. nousee näissä vaaleissa entistä merkittävämäksi.

Kaikesta huolimatta vaalit pidetään ja saadaan uudet valtuustot kuntiin ja kaupunkeihin huhtikuussa. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen kevät tulossa.

Puheenvuoro 29.3.2016 valtuuston kokouksessa vaarojen koulujärjestelyistä

Torstai 31.3.2016 klo 19.44 - Timo Puustinen

Vaarojen koulujen järjestäminen on ollut useamman vuoden tapetilla kaupungin hallinnossa. Asiasta keskusteltiin kovasti jo vuonna 2011 palveluverkkosuunnitelmaa laadittaessa, jolloin linjattiin, että alueen yläkouluratkaisua tarkastellaan vuoden 2015 tienoilla. Tässä palveluverkkoratkaisussa on nyt kyseessä sekä ala-asteen että yläasteen perusopetus ja tulee vaikuttamaan Tuupovaaran osalta ainakin kirjastopalveluihin.

Ala-asteiden osaltahan ratkaisu on selkeä ja helppo. Alakoulut jatkavat niin Heinävaarassa, Kiihtelysvaarassa kuin Tuupovaarassa. Ala-asteen opetus on selkeästi lähipalvelu ja oppilaita riittää kaikkeen kolmeen kouluun. Kiihtelysvaaran koulutilat vaativat sisäilmaongelmien vuoksi uuden koulun rakentamisen mahdollisimman pikaisesti.

Yläasteen osalta ratkaisu ei enää tuupovaaralaisten osalta ole niin selvä. Mielestäni yläasteen rakentaminen Kiihtelysvaarassa Heinävaaraan on perusteltu sijainnin ja oppilaiden määrän perusteella. Yläasteen sijainti Ilomantsin tien varressa on keskeisempi eri suunnista tuleville oppilaille. Kiihtelysvaaran yläasteen tilojen sisäilmaongelmien myötä uuden rakentamisessa on syytä toimia ripeästi.

Itse olen aiemmissa kannanotoissani pitänyt myös yläastetta lähipalveluna tuupovaaralaisille koululaisille ja tuonut tämän esille näistä kouluverkkoratkaisuista keskustellessa. Tuupovaarassa onkin toiminut laadukas yhtenäiskoulu pätevien opettajien hoitamana.

Tilanne on nyt kuitenkin muuttunut vaikeaksi, kun oppilasmäärä on pudonnut koko ajan ja väheneminen näyttää valitettavasti jatkuvan. Laadukkaan yläkouluopetuksen järjestäminen alkaa olla vaikeaa. Vanhempainyhdistys on voimakkaasti vedonnut, että yhtenäiskoulun tulisi saada jatkaa, mutta toisaalta osa vanhemmista on selkeästi ilmaissut, että valinnaisuutta tulisi yläasteelaisille pystytä tarjoamaan.

Kun yläasteenkin tiloja olisi Tuupovaarassa remontoitava, että ne olisivat asianmukaiset ja terveelliset, niin olen kallistunut päätösehdotuksen kannalle enkä edellä perustelluista syistä aio esittää, että yhtenäiskoulu jatkaisi Tuupovaarassa.

Sen sijaan otan yhden Tuupovaaran alakouluun liittyvän asian esille. Esittelytekstissä esitetään, että alakoululle tutkitaan paikkaa mm. kirjaston tilojen järjestämiseen. Kuitenkin meillä on yläasteella erinomaiset remontoidut tilat kirjastolla eikä niitä pitäisi lähteä ahtamaan pienempiin tiloihin ala-asteelle. Kirjasto on hyvä ja käytetty palvelu Tuupovaarassa.

Joensuun viiden kunnan kuntaliitos

Perjantai 31.1.2014 klo 12.32 - Timo Puustinen

Joensuun viiden kunnan kuntaliitosselvitys Ossi Revon laatimana oli esillä Joensuun kaupunginvaltuustossa 27.1.2014. Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen äänin 40-19. Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi eivät halunneet liittyä Joensuuhun. Outokumpukaan ei hyväksynyt kuntaliitosta, mutta päätökseksi tuli siellä äänin 14-13, että kuntaliitosneuvotteluja voidaan jatkossa käydä.

Olen ollut aikaisemmin kaksi kertaa mukana kuntaliitosratkaisuja tekemässä ja kannattamassa. Molemmissa tapauksissa on ollut vapaaehtoinen kuntaliitos. Nyt tällä kertaa asia ei näin ollut.

Siinä vaiheessa kun Joensuu ja Outokumpu oli lähtemässä selvittämään vapaaehtoista kuntaliitosta, niin asia oli ok ja olin kannattamassa asiaa. Vielä kun näillä kunnilla ei ollut yhteistä rajaa ja Liperi tuli selvitykseen mukaan, niin asia oli myöskin ok.

Mutta kun valtiovalta määräsi sitten mukaan Polvijärven ja Kontiolahden vasten molempien kuntien tahtoa, niin tämä vapaaehtoisuus asiasta on poissa. Nämä molemmat kunnat ovat joka vaiheessa olleet vastustamassa kuntaliitosta, joten kuntaliitosesityksessä oli pakkoliitoksen tuntua. Väkisin tehtynä kuntaliitoksella ei ole sellaisia edellytyksiä onnistua, kuin jos kunnat olisivat vapaaehtoiselta pohjalta enemmistön tahdon mukaisesti olleet mukana kuntaliitosneuvotteluissa.

Tällä hetkellä myöskin valtakunnassa on vaiheessa sote-asioiden järjestely ja kun sote-asiat ovat lähes 2/ 3 kuntien menoista, niin ehdottomasti tämä asia olisi saatava selvitetyksi ennen uusien mahdollisten kuntaliitosselvittelyjen tekemistä.

Tältä pohjalta äänestin ei kuntaliitokselle.

Uskon, että kuntaliitoskeskusteluun palataan uudelleen vielä jossain vaiheessa. Toivottavasti palataan vapaaehtoisissa merkeissä, jolloin on olemassa paremmat onnistumisen edellytykset.

Maakuntaliiton nelivuotiskausi

Perjantai 24.5.2013 klo 22.45 - Timo Puustinen

Maakuntaliiton luottamustoimien osalta oli tänään osaltani viimeinen kokouspäivä, kun Maakuntaliiton hyvinvointiryhmä kokoontui vuoden toiseen kokoukseensa. Hyvinvointiryhmä on kokoontunut vuosittain 4-5 kertaa.

Olen ollut maakuntaliiton hallituksen jäsen 4 vuoden ajan. Hallituksen jäsenyys alkoi kesäkuussa 2009 ja päättyy nyt, kun uusi maakuntavaltuusto kokoontuu 3.6.2013 kokoukseensa ja valitsee uudet luottamushenkilöt. Viimeinen maakuntahallituksen kokous oli 20.5.2013, jolloin maakuntahallitus antoi mm. ehdotuksensa maakuntakaavan 3. vaiheesta maakuntahallitukselle. Tämä kaavan valmistelu oli maakuntahallituksen tärkeimpiä tehtäviä kuluneella kaudella.

Maakuntaliiton hallituksen jäsenenä toimin 4 vuoden ajan hyvinvointiryhmän puheenjohtajana. Toinen tehtävä oli Järjestöasiain neuvottelukunnan puheenjohtajuus kesäkuusta 2009 kesäkuuhun 2011 ja siitä eteenpäin varapuheenjohtajuus. Molemmat tehtävät ovat olleet mielenkiintoisia ja ovat tuoneet runsaasti uutta tietoa ja näkemystä itselleni myös kunnalliseen päätöksentekoon.

Maakuntahallituksen jäsenyys oli varsin antoisa 4 vuoden jakso luottamustoimena. Hallituksen jäsenyys oli myös työteliäs, sillä asioita ja niihin liittyvää taustamateriaalia oli runsaasti. Maakuntahallituksen nelivuotiskautta ei oikein voi sanoa menestystarinaksi, sillä Pohjois-Karjala tuntui valtiovallan taholta tehdyissä päätöksissä olevan jatkuvasti menettäjänä. Mutta myönteistä kehitystäkin Pohjois-Karjalaan saatiin ja joka tapauksessa liiton edunvalvojana niin luottamushenkilöt kuin toimihenkilöt ovat parhaansa yrittäneet.

Toivotan valittaville uusille luottamushenkilöille menestystä Pohjois-Karjalan kehittämisessä ja edunvalvonnassa.

Kunnallisjärjestö v. 2013

Torstai 27.12.2012 klo 19.22 - Timo Puustinen

Keskustan kunnallisjärjestö kokoontui syyskokoukseen tekemään vuoden 2013 valinnat.

Joensuun keskusta valitsi uudeksi puheenjohtajaksi vuodelle 2013 Vilho Riikosen. Vilho Riikonen on toiminut aiemmin kj:n sihteerinä. Varapuheenjohtajana jatkaa edelleen Tuula Parikka. Uudeksi kj:n sihteeriksi valittiin Tuija Kuivalainen.

Johtokunnan jäseniksi valittiin Kalevi Hämäläinen, Laura Jormanainen, Markku Kauppinen, Antti Lempinen, Juha Mustonen, Antti Ronkainen, Seija Sihvonen, Ville Toivanen, Heli Viiri ja Katja Väänänen.

Laura Jormanainen, Tuula Parikka ja Timo Puustinen on valittu kunnallisjärjestön edustajina Keskustan P-K:n piirin piirihallitukseen. Lisäksi joensuulaisista piirihallituksen varapuheenjohtajina toimivat Kaisa Hiltunen ja Vilho Riikonen ja nuorten edustajana on Susanna Meriläinen.

Keskustan ehdokkaat kaupungin luottamustoimiin 2013-2016

Torstai 27.12.2012 klo 19.05 - Timo Puustinen

Keskustan Joensuun kunnallisjärjestö piti syyskokouksen 20.12.2012.

Syyskokouksessa kunnallisjärjestö valitsi Joensuun keskustan ehdokkaat kunnallisiin luottamustehtäviin valtuustokaudelle 2013-2016. Valituista paikoista oli käyty muitten ryhmien kanssa asiaankuuluvat neuvottelut ja neuvottelutulos valmistui edellisenä päivänä 19.12.2012.

Keskustan Joensuun kunnallisjärjestöille neuvottelujen pohjalta tulee kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtajan paikka. Kunnallisjärjestö esittää tehtävään Juha Mustosta, joka oli keskustalaisten ääniharava. Kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi esitetään äänestyksen jälkeen Markku Kauppista ja hänen varajäsenekseen äänestyksen jälkeen Pekka Kukkosta, joka toimii myös kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveysjaoston varsinaisena jäsenenä. Toiseksi kaupunginhallituksen jäseneksi esitetään Aino Heikuraa ja hänen varajäsenekseen Laura Jormanaista, joka toimii myös kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston varsinaisena jäsenenä.

Tilaajapuolella toimii myös kaupunkirakennelautakunta, jonka varsinaisiksi jäseniksi ehdotetaan Timo Puustinen (Hannes Rossi) ja Heli Viiri (Tuija Kuivalainen). Aino Heikura toimii kaupunginhallituksen edustajana kaupunkirakennelautakunnassa ja Heli Viiri (Tuija Kuivalainen) toimii myös joukkoliikennejaoston puheenjohtajana.

Keskusta sai neuvotteluissa tuottajapuolelta tärkeän sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan pestin, jota valittiin hoitamaan Tuula Parikka (Marja-Leena Räsänen). Toinen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen on Kari Väkeväinen (Markku Sivonen).

Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakuntaan ehdotetaan Katja Asikaista (Marie Okkonen) ja Ville Toivasta (Raimo Hulmi).

Vapaa-aikalautakuntaan esitetään Paula Puhakkaa varapuheenjohtajaksi (Pekka Räty) ja toiseksi jäseneksi Jarno Oksasta (Anne Meriläinen).

Liiketoiminnan johtokuntaan esitetään Juha Tuupasta (Eino Sagulin) ja Katja Kolehmaista (Eini Hokkanen).

Tuottajain neuvottelukunta koostuu pääosin edellä olevan neljän lautakunnan puheenjohtajistosta. Keskustasta tulee sinne edellä olevan perusteella Tuula Parikka (Katja Asikainen) ja Paula Puhakka (Juha Tuupanen).

Rakennus- ja ympäristölautakuntaan esitetään Mauri Ahvaloa (Tapio Tiimonen), Antti Lempistä (Jere Nuutinen) ja Katja Väänästä (Armi Rautiainen). Tiejaoston puheenjohtajaksi esitetään Mauri Ahvaloa (Antti Lempinen).

Tarkastuslautakuntaan esitetään Ritva Mikkolaa ja varalle Eeva Karttusta.

Seudullisista tehtävistä Ympäristöterveydenhuollon jaoston puheenjohtajaksi esitetään Mari Kalliomäkeä (Marja-Leena Räsänen) ja jäseneksi Jaakko Vasarainen (Armas Mustonen).

Hankintatoimen johtokunnan jäseneksi esitetään Eija Lampiota (Timo Reko) ja Työterveysliikelaitoksen puheenjohtajaksi Arja Kinnusta (Katja Pesonen).

Alueellisen jätelautakunnan jäseneksi esitetään Antti Ronkaista (Lilli Tuuha).

Palo- ja pelastustoimen alueellisen neuvottelukunnan puheenjohtajaksi esitetään Riikka Vatanen (Seppo Tahvanainen) ja johtokunnan jäseneksi Timo Tervalaa (Riikka Vatanen).

Lisäksi Keskusta valitsi melkoisen joukon henkilöitä kaupungin eri yhtiöiden luottamustehtäviin ja mm. käräjäoikeuden lautamiehiksi. Tämän lisäksi tammikuussa 2013 tulee kunnallisjärjestön johtokunnan ja uuden valtuustoryhmän kokouksen ehdotettavaksi henkilöitä maakunnallisiin luottamustehtäviin.

Keskustan osayleiskaava

Torstai 27.12.2012 klo 18.21 - Timo Puustinen

Maanantaina 17.12.2012 Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan osayleiskaavan.  Kaupunginvaltuustohan siirsi päätöksentekoa marraskuun kokouksesta joulukuuhun budjettikokouksen vuoksi.

Itse olisin ollut valmis tekemään päätökset kaava-asiassa jo marraskuussa. Olen perehtynyt kaavan laadintaan useissa eri yhteyksissä kaavan valmistelun aikana.  Toin tämän esille puheenvuoroni alussa.

Toin puheenvuorossani esille, että tässä muutoksessa on kysymys paljosta muusta kuin nämä voimakkaasti esille nousseet rakennussuojelukysymykset. Tällä kaavamuutoksella linjataan, miltä kaupunki näyttää 20 vuoden kuluttua. Minusta tässä on oleellista myös liikenneratkaisut ja täydennysrakentamismahdollisuudet niin asumisen kuin kaupan osalta. Asumisen osalta kaava tarkoittaa käytännössä, että Joensuu näyttää 20 vuoden kuluttua enemmän kuusikerroksiselta kuin nelikerroksiselta. Jos edes jonkun verran toteutuu ajatuksesta, että asuntokadut ovat hieman eri tavalla täydennysrakennettu, kuin mitä tähän mennessä Joensuussa on tehty, niin Joensuu menee parempaan suuntaan viihtyvyyden osalta. Liikenneratkaisut ns. keskustan kehä liikenneympyröineen jatkossa selkeyttää liikkumista. Myöskin tähän yhteyteen rakennettavat pyörätieyhteydet kehittävät kevyttä liikennettä. Torin ympäristössä joukkoliikenteen pysäkkien muutos mahdollistaa torin ympäristön ilmeen muuttumisen. Torin ympäristön kehittyminen vaatii kyllä sitten sen toriparkin rakentamisen, joka uskoakseni vielä jonain päivänä toteutuu. Mutta kaavan ehtojen mukaisesti ei kaupungin toteuttamana. Kaavassa on liikerakentamisen mahdollisuus ajateltu torin eteläpuolelle ja vaikka tässä vaiheessa tuntuu, ettei liikerakentamista tarvita yhtään lisää, niin uskon että tehdyllä kauppapaikkarakentamisen ennusteselvityksellä on taipumus toteutua, kuten on käynyt aikaisemminkin laadittujen selvitysten osalta.

Suojelukohteiden osalta Torikatu 10:n ja 12:n suojelu pidän järkevänä, sillä kaupunginkin on osallistuttava, koska sitä vaaditaan myös yksityiseltä taholta. Nämä puutalot kuuluvat ns. Joensuun puutalokokonaisuuteen, jolloin se puoltaa näiden säilyttämistä. Mutta jos ne suojellaan, niin ne on myös kunnostettava, sillä kunnostamattomina ne ovat todella ikävän näköiset.

Kannanottoja ja postia on tullut sekä puolesta  että vastaan erityisesti Jokelan suojeluun liittyen. Valtuutetuilla on mahdollisuus perehtyä asiaan perusteellisesti. Itse en kannattanut Jokelan suojelua ja esitin, että  suojelumerkintä tulisi poistaa  myös Sairaalakatu 18:sta. Se on erillinen kohde. Kaupunginvaltuusto päätti äänin 36-21, ettei Jokelan kiinteistölle tule suojelumerkintää. Valtuustohan ei sinällään päättänyt, että mitä rakennukselle tehdään, sillä se on omistajan vastuulla. Valituksia lienee kuitenkin luvassa tehdystä päätöksestä. Samoin olisi ollut ilmeisesti laita myöskin toisenlaisen ratkaisun osalta.

Hyvät kunnallisvaalit

Keskiviikko 31.10.2012 klo 7.25 - Timo Puustinen

Kunnallisvaalit vuodelta 2012 ovat nyt takana päin. Suuret kiitokset kaikille äänestäjille siitä tuesta, joita Keskusta on järjestönä äänestäjiltä saanut.  Omasta ja kunnallisjärjestön puolesta kaikille ehdokkaille ja heidän taustajoukoilleen sekä järjestöväelle haluan lausua kiitokset hyvin menneistä kunnallisvaaleista Joensuussa. Meidän ilmeemme vaalitaistelun aikana oli hyvä ja ehdokkaat toimivat hyvässä yhteistyössä. Joensuun keskusta keräsi 6580 ääntä ja saimme 13 valtuutettua Joensuun kaupunginvaltuustoon. Myöskin valtakunnallisesti keskusta onnistui hyvin ja saavutti 18,7 %:n kannatuksen ja teki melkoisen pesäeron perussuomalaisiin. Meillä on keskustalla vahva puoluejohto kokonaisuudessaan ja erinomainen uusi puheenjohtaja, jotka auttoivat myös koko keskustan menestymistä.

Joensuun tuloksen tarkastelua:

Meidän tavoitteemme oli vähintään entinen valtuutettujen määrä eli 14. Tähän emme pystyneet perussuomalaisten eduskuntavaaleista alkaneen vahvan rynnistyksen takia. Mutta perussuomalaisten menestyksen ja 5 lisäpaikan myötä ovat myös sdp ja kokoomus menettäneet molemmat 2 paikkaa. Säilyimme kirkkaasti toiseksi suurimpana valtuustoryhmänä ja teimme pesäeroa kokoomukseen ja kavensimme etumatkaa sdp:hen.

Meillä Joensuussa perussuomalaisten kannatus oli aika lailla heidän valtakunnallisen kannatuksen mukainen noin 13,1 %. Sen sijaan muualla P-K:ssa heidän kannatuksensa oli huomattavasti korkeampi, koska P-K:ssa heidän kannatuksensa oli 16,2 %.

Näissä vaaleissa  Joensuussa annettiin 514 ääntä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Rakenteellisesti väkimäärän alentuminen vaikuttaa äänimääriin erityisesti haja-asutusalueilla, toisaalta äänimäärä lisääntyy alueilla missä rakennetaan uutta. Saimme edellisissä vaaleissa 7032 ääntä, nyt 452 vähemmän eli 6580. SDP menetti edellisvaaleista 968 ääntä ja kokoomus 877 ääntä ollen suurempia menettäjiä. Nuo kolme miinusta melko tarkalleen siirtyivät perussuomalaisten laariin, kun heidän äänimääränsä lisääntyi yhteensä 2359 edellisiin vaaleihin verrattuna.

Tarkastelin mielenkiinnosta myös oman lähialueen eli Tuupovaaran tilanteen kehittymistä lähivuosina. Tuupovaaran alueeseenhan kuuluu Kovero, Tuupovaara ja Öllölä. Alueen väestö on hieman vähenemässä sillä edellisissä vaaleissa oli äänioikeutettuja 1644 ja nyt 1585, eli väestökehitys -3,6 %. Tästä johtuen Tuupovaarassa annettiin 39 ääntä vähemmän. Kun perussuomalaiset saivat v. 2008 vaaleissa 30 ääntä, mutta nyt 109, niin heillä oli 79 lisäystä ja meni samalla ohi kokoomuksen. Edellä mainitut vähennykset jakaantuvat sitten meille keskustalle suurimpana 54 (338) ääntä, sdp:lle 39 (240) ääntä ja kokoomukselle 17 (103) ääntä. Eli samalla lailla on äänet siirtyneet kuin koko Joensuun alueella. Eli palattiin Tuupovaarassa historiassa lähes samaan kuin 90-luvun alkupuolella, jolloin SMP:llä oli parhaimmillaan 4 paikkaa 21:stä.  

Tarkemmin vaalitulokseen voit tutustua mm. osoitteissa yle.fi/vaalit tai vaalit.fi

Tästä on hyvä lähteä ponnistamaan uudelle valtuustokaudelle. Ensin on käytävä valtuustoryhmien väliset neuvottelut, miten luottamusmiespaikat jaetaan.

Ehdokasasettelu kunnallisvaaleihin

Tiistai 18.9.2012 klo 22.25 - Timo Puustinen

Keskustan Joensuun kunnallisjärjestö  sai tänään ehdokashankinnan valmiiksi syksyn kunnallisvaaleja varten. Ehdokashankinta onnistui hienosti, sillä Joensuun Keskusta sai 88 ehdokkaan täyden ehdokaslistan.

Ehdokkaiden hankinnassa ilahdutti erityisesti nuorten osuus, keskustan tulevaisuus vaikuttaa turvatulta. Keskustan 88 ehdokkaasta 53 on miehiä (60%) ja 35 naisia (40%).

Ehdokkaista uusia ehdokkaita edelliseen vaaliin verrattuna oli 34 eli noin 40 % ehdokkaista. Nuoria alle 30-vuotiaita ehdokkaita oli yhteensä 13 henkilöä, joista 3 ehdokasta oli alle 20-vuotiaita.

Tällä ehdokasjoukolla on Keskustalla hyvä lähteä tavoittelemaan vaalimenestystä Joensuussa.

Kunnallisvaaliohjelma

Lauantai 15.9.2012 klo 12.14 - Timo Puustinen

Joensuun Keskustan kunnallisvaaliohjelma valtuustokaudelle 2013-2016

Maakuntakeskus Joensuu – hyvä kaupunki kaikille 

Keskustan tavoitteena on kaikkien kaupunkilaisten tasa-arvoiset mahdollisuudet laadukkaisiin peruspalveluihin, itsensä kehittämiseen, työhön ja yrittämiseen. Kuntaliitokset eivät voi perustua pakkoon vaan vapaaehtoisuuteen. Keskusta haluaa turvata vakaan ja terveen kuntatalouden. Veroprosentti on pidettävä kilpailukykyisellä tasolla vastaavan kokoisiin kaupunkeihin verrattuna.

• Terveyskeskukset toimiviksi, päivystysjono lyhyeksi

Kunnalliset lääkäripalvelut lähipalveluna ovat tärkeimmät julkiset peruspalvelut. Perusterveydenhuollon toimivuuden parantaminen ja kaupungin lääkäri- ja hammaslääkärivirkojen täyttäminen pysyvästi ovat valtuustokaudelle tärkeimpiä tehtäviä. Tavoitteena on kasvattaa kunnan omana työnä tehtävää osuutta lääkäripalveluissa. Henkilökunta- ja asiakasnäkökulmista tulevan palautteen osuutta työn kehittämisessä lisätään. Siilaisen terveyskeskuksen rakentaminen toteutetaan. Kustannuksia säästävää yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa on lisättävä.

Kouluterveydenhuoltoa tuetaan oppimisvaikeuksien ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kasvatustyössä koulun yhteistyö kodin, muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa on ensiarvoisen tärkeää.

• Vanhusten toiveet huomioon

Ikääntyvien ihmisten omia toiveita on arvostettava vanhustenhuollossa. Kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa asuminen mahdollisimman pitkään on useimpien vanhusten tahto. Tuetaan ikääntyneiden mahdollisuutta osallistua oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Haetaan uusia keinoja ikäihmisten virkistys- ja harrastusmahdollisuuksien turvaamiseksi erityisesti haja-asutusalueilla esim. huomioiden kasvavan tarpeen tietotekniikkaopastukseen.

Kehitetään kotiin annettavia palveluita eri elämäntilanteisiin. Tasavertaisuuden parantamiseksi Keskusta haluaa, että omaishoidon tuki siirretään kunnilta Kansaneläkelaitoksen maksettavaksi. Hoivapalveluissa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi otetaan myös yksityiset, usein pienimuotoiset hoitokodit ja perhehoito. Palvelusetelien käyttöä ikäihmisten palveluiden käytössä edistetään.

Hissien rakentamista ruutukaava-alueen kerrostaloihin edistetään vanhusten ja liikuntarajoitteisten arjen helpottamiseksi.

• Lapsiperheiden palvelut sujuviksi ja valinnanvapautta päivähoitoon

Lasten päivähoidossa Keskusta tukee perheiden valinnanvapautta kotihoidon, perhepäivähoidon ja päiväkotihoidon välillä. Esitämme, että kotihoidontuen kuntalisän käyttöä jatketaan. Kotihoidontuen kuntalisä on kaupungin kannalta edullinen ja tukee tärkeitä lapsen ensimmäisiä kehitysvuosia. Lapsiperheiden on saatava tarvittaessa kunnallista kotiapua sekä muuta ennaltaehkäisevää tukea ja moniammatillista apua.

• Perusopetus

Perusopetuksen edellytykset on turvattava siten, että oppilaamme saavat ammattitaitoista ja tasokasta opetusta terveissä koulutiloissa koko Joensuussa.

Lukioiden monipuolisen kurssivalikoiman tulee tarjota hyvät etenemismahdollisuudet jatko-opinnoille yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa.

• Yliopisto, ammattikorkeakoulutus

Joensuu on yksi maan parhaista koulutuskaupungeista. Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammatillisen koulutuksen kehittyminen on turvattava. On varmistettava kattava ammattikorkeakoulun koulutustarjonta ja myös biotalouden (maatalous, metsätalous, ympäristöteknologia) koulutus- ja kehitystoiminta Pohjois-Karjalassa. Joensuun on tavoiteltava Suomen parhaan opiskelijakaupungin statusta. Opiskelijoiden asuntotilanne on korjattava.

• Kulttuuri- ja liikuntapalveluilla viihtyisyyttä ja vetovoimaa

Joensuu tarjoaa maakunnan pääkaupunkina alueelleen korkeatasoiset kulttuuri- ja liikuntapalvelut.

Mehtimäkeä on kehitettävä edelleen maakunnan urheilukeskuksena. On huolehdittava maaseututaajamien ja kylien lähiliikuntamahdollisuuksista ja toimivista nuorisotiloista. Tilojen monikäyttöisyys on huomioitava jo uusien tilojen suunnittelussa.

• Menestyvä yritystoiminta  - parempi työllisyys

Joensuun haaste on korkea työttömyys. Työttömyyttä on kaikin keinoin vähennettävä luomalla edellytyksiä alueen yritystoiminnan monipuolistumiselle ja kehittymiselle eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen. Tämä on keskeistä nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Työllistymistä on edistettävä mm. koulutuksella. Tiedepuiston kehittämistä on jatkettava.

Yritystoiminnan ja työllisyyden vahvistuminen parantaa kaupungin talouden tasapainoa. Puun käyttöä niin rakentamisessa kuin energiatuotannossakin on edistettävä pitkäjänteisesti. Monipuolisesta maatalousyrittäjyyden edellytyksistä on huolehdittava ja edistettävä näin maaseutualueiden elinvoimaa. Paikallisten palveluiden ja lähiruoan suosiminen on yrittäjyyden tukemista parhaimmillaan.

Joensuun seudun on kokonaisuutena tarjottava houkutteleva toimintaympäristö jo olemassa oleville, tänne muualta hakeutuville sekä aloittaville yrityksille. Työllisyyden parantamisessa menestyvä yritystoiminta on kaiken avain. Aktiivisella yhteistyöllä on vahvistettava Joensuun asemaa yhtenä maan yritysystävällisimmistä kaupungeista.

• Kaupunkikeskusta ja kylät eläväksi

Kaupunkikeskustan rakentaminen jatkuu tulevalla valtuustokaudella valmistuvan osayleiskaavan pohjalta.

Viihtyisä kaupunkikeskusta rakentuu jokirannasta, kävelykeskustasta ja siellä vilkkaasti toimivista yrityksistä.

Asumisen ja yrittämisen mahdollisuuksia kaupungissa on lisättävä aktiivisella maanhankinnalla ja omissa käsissä pidettävällä kaavoituksella ja rakentamisen lupapolitiikalla. Nopeat laajakaistayhteydet on turvattava kaikille.

Mahdollisuudet sekä maaseutumaiseen asumiseen että ranta-asumiseen on sallittava järkevällä lupapolitiikalla.

• Kaupungista hyvä työnantaja

Joensuun suurin työnantaja on kaupunki. On varmistettava, että kaupunki on työnantajana hyvä ja houkutteleva.

Henkilöstöllä on oltava mahdollisuus vaikuttaa työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen. Työssä jaksamisesta ja työkyvyn ylläpidosta on huolehdittava. Työntekijöiden terveyteen, työturvallisuuteen ja osaamisen kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota. Tavoitteena tulee olla työsuhteiden pysyvyys.

Kunnan on toimittava aktiivisesti työttömien, vajaakuntoisten ja osatyökykyisten työllistämiseksi. Nuorten ja maahanmuuttajien työllistymistä on kehitettävä.

• Yhteistyö

Tulevalla valtuustokaudella on jatkettava yhteistyötä Joensuun seudun kuntien kanssa alueen palvelujen kehittämisessä. Maakunnan pääkaupunkina Joensuulla on tässä keskeinen vastuu.

Kaupungin yhteistyö kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa takaa palvelujen monipuolisuuden niin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin kulttuuri- ja liikuntapalveluissakin koko laajentuvan Joensuun alueella. Yhteistyössä järjestöjen kanssa saadaan kaupunkilaisten aktiivisuus esiin.

Toimivat asukas- ja kyläyhdistykset ovat voimavara koko kaupungin kehittämisessä. Asukas- ja kyläyhdistysten toimintaa on edelleen tuettava järjestö- ja toiminta-avustuksin. Hyvä kaupunki koostuu toimivista palveluista sekä vastuuntuntoisista ja aktiivisista joensuulaisista.

Keskustan vaalistartti 25.8

Sunnuntai 26.8.2012 klo 10.14 - Timo Puustinen

Kunnallisvaalit alkavat pikkuhiljaa lähestyä. Kunnallisjärjestöllä ehdokashankinta on vahvasti käynnissä. Meillä on tällä hetkellä kasassa jo 61 ehdokasta, kun täyteen listaan tarvitaan 88 ehdokasta. Ehdokkaiden saaminen mukaan yhteisten asioiden hoitoon ei ole helppoa. Ihmiset arvostavat paljon enemmän vapaa-aikaa, kuin yhteiskunnallisten asioitten hoitamista.

Uusi kesäkuussa valittu puoluejohto on vieraillut ahkerasti Pohjois-Karjalassa. Varapuheenjohtaja Annika Saarikko oli maanantaina 13.8 Joensuussa kunnallisjärjestön vieraana. Aiheena oli kunnallisvaalit. Annika Saarikko oli vierailemassa Pohjois-Karjalassa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan matkalla.

Kunnallisjärjestön vaalistartti pidettiin lauantaina 25.8.2012 matkustajasatamassa. Vieraaksi saimme puhumaan uuden puheenjohtajamme Juha Sipilän. Puheessaan Juha Sipilä korosti oman poliittisen sanomansa tiivistyvän ihmisyyteen, kestävään talouteen ja realistiseen luontosuhteeseen.

Juha Sipilä toi puheessaan esille, että omaishoitajien tuki tulisi olla verotonta ja sen maksatus tulisi siirtää Kelalle. Kotien hyvinvointi ja kotona asuminen ovat hänen mielestään asioita, jotka helpottavat myös paineita julkisista palveluista.

Edelleen puheessaan Sipilä korosti energian ja puun merkitystä Pohjois-Karjalalle ja koko Suomelle.

Kansanedustaja Anu Vehviläinen toi omassa puheenvuorossaan esille Keskustan näkemyksiä vanhuspalvelulakiin ja kokonaisuutena vanhusten hoitoon liittyviin asioihin.

Matkustajasatamassa oli tarjolla uutispuuroa, jota noin 450 kävijää hyödynsi. Tilaisuuden musiikista huolehti Esko ja Tommi Ilonen. Myöskin sää oli tilaisuudessa suosiollinen ja sadepilvet pysyivät kaukana.

Kunnallisvaalit lähestyy

Tiistai 14.8.2012 klo 21.22 - Timo Puustinen

Alla oleva kirjoitus julkaistu Karjalaisen mielipide -palstalla 14.8.2012.

Rahaa hyvinvointiin on laitettu koko ajan

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas peräänkuulutti rehellisyyttä vaalilupauksiin Karjalaisessa 5.8.2012 ja vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas vaati rahaa hyvinvointiin 9.8.2012. Samalla voisi peräänkuuluttaa valtuustoehdokkaita myös tutustumaan kokonaisuuteen ja tosiasioihin, kuinka rahaa on käytetty kuluneella valtuustokaudella ja mihin kaupunginvaltuusto on linjannut rahaa käytettävän.

Vuoden 2011 tilinpäätöksestä löytyy, että kaupungin nettomenojen kokonaissumma on  noin 360 miljoonaa euroa. Tästä on käytetty sosiaali- ja terveystoimeen 195 miljoonaa, sivistystoimeen 98 miljoonaa, kaupunginhallitus 46 miljoonaa (josta Ammattikorkeakoulu 26 miljoonaa), kulttuuri- ja nuorisotoimi 10 miljoonaa, liikuntatoimi 7 miljoonaa  ja pienimpänä listalta löytyy tekninen toimi 2,6 miljoonan euron nettomenoineen.

Luvuista voi hyvin todeta, että pääasiassa kaupungin rahat käytetään terveys-, sosiaali- ja koulutuspalveluihin. Kaupunginvaltuusto on valtuustokauden alussa linjannut, että liikenevä verotulojen ja valtionosuuksien kasvu suunnataan pääasiassa sosiaali- ja terveyshuoltoon ja koulutuspalveluihin ja esim. teknisen toimen menojen kasvu-% on ollut 0 siitäkin huolimatta, että lisääntyvän rakentamisen myötä joka vuosi tulee uusia alueita lisää kaupungin hoidettavaksi. Kokonaisuutena rahoituksen suuntaaminen näin on ollut järkevää, koska tarve erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon puolella on koko ajan lisääntynyt.

Tilinpäätöksestä käy selville myös talouden toteutuminen. Kun tekninen toimi on pysynyt talousarviossaan, niin viime vuonna sosiaali- ja terveystoimi ylitti talousarvion 8 miljoonalla eurolla, samoin koulutustoimen ylitys oli 4 miljoonaa euroa alkuperäiseen talousarvioon. Aivan hyvällä syyllä voidaan todeta, että kaupunginvaltuusto on satsannut kaiken liikenevän verotulojen ja valtionosuuksien kasvun sosiaali- ja terveystoimeen ja sivistystoimeen jo kuluneellakin valtuustokaudella.

Kaikesta huolimatta on kohtuullista, että kaupungin liikenneyhteydet pidetään vähintään entisen tasoisella rahoituksella. Alueiden lisääntyessähän se tarkoittaa kuitenkin alueiden hoitotason laskua käytännössä. Samoin kulttuuri- ja nuorisotoimen sekä liikuntatoimen rahoitus on toteutettava entisen tasoisena.

Timo Puustinen

Kaupunginvaltuutettu (kesk)

Teknisen lautakunnan pj.

Joensuu ja Outokumpu

Perjantai 22.6.2012 klo 10.16 - Timo Puustinen

Juhannusaaton aattona tuli esille kuntaliitosselvitys Joensuun ja Outokummun välillä. Molemmat kaupunginhallitukset käsittelevät ehdotusta kuntaliitosselvityksen aloittamisesta juhannuksen jälkeen pidettävissä kokouksissa.

Aloitteen kuntaliitosselvityksen tekemisestä on tehnyt Outokummun kaupunki. Ennen ehdotuksen tekemistä Joensuulle on Outokummun kaupunginjohtaja keskustellut asiasta kaupunginhallituksen kanssa. Myös Outokummun kaupunginvaltuusto on linjannut myönteistä kantaansa kuntaliitosselvityksille huhtikuussa.

Olen kannattamassa selvityksen tekemistä vapaaehtoiselta pohjalta. Tämähän on myös Keskustan kanta, että hyväksymme täysin vapaaehtoiset kuntaliitokset.

Tämä kuntaliitosselvitys on sikäli mielenkiintoinen, että Joensuulla ja Outokummulla ei ole yhteistä rajaa. Se ei kuitenkaan ole enää kuntaliitoksen esteenä. Tämä kuntaliitosselvitys ei ole ketään vastaan, kuten kaupunginjohtaja Kari Karjalainen on todennut. Tämä on Joensuun ja Outokummun yhteinen hanke, jolla yritetään hoitaa kuntien tarjoamat palvelut asukkailleen mahdollisimman hyvin.

Olen ollut johdattamassa yhtenä henkilönä Tuupovaaran ja Joensuun välistä kuntaliitosta v.2005. Tämä kuntaliitos on toteutunut hyvin, sillä se lähti liikkeelle täysin vapaaehtoiselta pohjalta. Uskon, että myös tämä Joensuun ja Outokummun kaupungin hanke johtaa myönteiseen tulokseen ja sillä on hyvät mahdollisuudet onnistua.