Tilinpäätöspuheenvuoro vuodesta 2025

Tiistai 26.5.2026 klo 9.16

Arvoisat valtuutetut, viranhaltijat ja hyvä yleisö.

Joensuun kaupungin talousarviota 2025 valmisteltiin v. 2024 syksyllä talouden sopeutustoimen jälkeisessä tilanteessa. Paljon oli tehty ratkaisuja, mutta tehtävääkin jäi jäljelle.

Joensuun kaupungin tilinpäätös kohosi 2,3 miljoonaa euroa plussalle huolimatta siitä, että talouden kehitys ja verotulojen kehitys ei ollut aivan yhtä hyvä kuin se vuoden 2024 lopulla näytti. Veronkorotus 0,2 prosentilla oli kuitenkin jälkeenpäin katsottuna onnistunut ratkaisu. Verotulokertymä jäi heikon työllisyyskehityksen sekä valtiovallan kunnallisverokertymään ja kiinteistöverokertymään tekemien oikaisujen myötä pienemmäksi huolimatta tehdystä veronkorotuksesta.

Meidän verotulokertymä v. 2025 oli 166,8 miljoonaa euroa ja toteutunut kehitys edellisenä vuonna oli 168,5 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden talousarvio on peruskaupungin osalta 6,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja alkuvuonna tammi-maaliskuussa on verotulotkin kasvaneet 4,6 % vuoteen 2025 vastaavaan ajankohtaan verrattuna Suomen haastavasta taloustilanteesta huolimatta.

Vuoden 2025 toteutuma jäi käyttötalouden osalta lähes 7 milj. euroa talousarviossa arvioitua pienemmäksi, mikä luo hyvää pohjaa kuluvan vuoden talousarvion toteutumiselle.

Valitettavasti työttömyys jatkuu edelleen korkeana ja lisääntyi vuoden aikana vaikuttaen viime vuoden työllistämismenoihin. Tämä on koko valtakunnan ongelma ja tarkastuslautakuntakin tuonut selkeästi esille, että toimenpiteitä työllisyyden hyväksi meilläkin tulisi tehdä. Myönteistä kehityssuuntaa on syytä toivoa.

Kaupunginvaltuusto

Uusi kaupunginvaltuusto aloitti toimintansa rivakasti kesäkuun alussa ja valtuuston ensimmäisiä tehtäviä oli strategian laatiminen. Strategiaa käsiteltiin useissa tilaisuuksissa ja sitä viilattiin loppuvaiheessa ryhmien välisissä palavereissa ja päästiin myöskin ryhmämme mielestä kohtuulliseen kompromissiin, jota tällainen strategia tietysti edustaa. Kiireen tuntu häiritsi jossain määrin strategian laadintaa.

Kiireelle oli tietysti oma perustelunsa, että päästiin tulevien vuosien taloussuunnitelmaa ja ennen kaikkea investointisuunnitelmaa linjaamaan strategian pohjalta. Ollaan tyytyväisiä strategiassa linjattuihin investointikohteisiin ja tulevien vuosien investointimääriin, 200 miljoonaa euroa 4 vuodessa. Investointikohteet on perusteltuja, vaikka tarkastuslautakunta toteaakin, että investointitaso on korkea tulorahoitukseen verrattaessa ja tarpeen seurata. Investoinneista valtuusto linjasikin jo uimahallin hankesuunnitelman ja aikataulun rakentamiselle.

Meille Keskustassa tärkeää on, että perhemyönteisyys löytyy strategian toimintaa ohjaavista päämääristä ja että sitä myös toteutetaan.

Kouluratkaisut ovat valtuustoa puhuttaneet aina. Oppilasmäärän väheneminen on nyt tullut ongelmaksi vaikka tavoitellaan 80 000 asukkaan kaupunkia. Edellinen valtuusto linjasi jo monta kouluratkaisua, mutta Reijola-Niittylahti -alueen ratkaisu oli vaikea ja palautui valituksen jälkeen uudelleen käsiteltäväksi. Ollaan keskustassa tyytyväisiä, että tästä saatiin ratkaisu ja myös siitä, että valmistelu oli perusteellista, ettei valitusten tielle tarvinnut lähteä.

Meitä odottaa vielä toinen iso ratkaisu, Mutala-Rantakylä-Utra -alueen kouluverkkoratkaisu. Ollaan tyytyväisiä, että tätäkin ratkaisua on nyt valmisteltu perusteellisesti ja pitkäjänteistä ratkaisua etsien.

Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden näkökulmasta vuosi 2025 oli eri toimialoille onnistunut. Esim. hyvinvointialalla toiminnalliset tavoitteet saavutettiin kokonaisuudessaan ja vuoden 2025 tilinpäätös alittaa talousarvion hieman alle 600 000 eurolla ja kouluista Hammaslahden koulussa aloitettiin koulutyö uusissa tiloissa monien evakkovuosien jälkeen ja Noljakan uuden päiväkodin hankesuunnitelma hyväksyttiin.

Kaupunkirakennelautakunta

Kaupunkirakennelautakunnan alueella rakentaminen oli edelleen vähäistä, mikä näkyi myös tontinluovutusmäärissä, vaikka kaupunginvaltuuston asettama tavoite ylitettiinkin. Meillä on edelleen hyvä tonttivaranto valmiina rakentamisen kääntyessä toivon mukaan nousuun.

Joukkoliikenteen matkustajamäärissä saavutettiin jälleen uusia matkustajaennätyksiä, sillä Joensuun seudun joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä vuonna 2025 oli yli 3 miljoonaa matkaa. Tämä matkojen lisäys on tietysti vaikuttanut menojen ylitykseen joukkoliikenteen puolella.

Kulttuuri

Keskusta on tyytyväinen myös kaupungin kulttuuripaikkojen kehittymiseen. Museo Eliel avattiin peruskorjattuna viime vuonna, Taidemuseo Onnin peruskorjaus on meneillään ja kaupunki on ollut mukana valmistelemassa musiikki- ja kulttuuritalohanketta, joka saatiin helmikuussa ratkaisuun. Keskusta on ollut myönteisellä mielellä näissä hankkeissa mukana.

Edellisen vuoden tilinpäätöksestä saatiin myönteisenä tietona terveyspoissaolojen kehitys, joka oli laskeva. Nyt viime vuonna kehitys on jatkunut hyvänä, terveyspoissaolojen määrä oli samalla tasolla 8,9 päivää/henkilötyövuosi. Myös työterveyshuolto on toiminut asiakaskyselyn mukaan hyvin joskin kustannukset ovat olleet kohoamaan päin.

Kaupunkikonsernin yhtiöt ovat menestyneet hyvin lukuunottamatta Joensuun Ellin Kotien tilannetta. Tyhjillään olevat asunnot on talouden kannalta kestämätön. Joensuun Vesi on saavuttanut jälleen kerran tuottotavoitteensa. Tarkastuslautakunnan toive, että Joensuun Vedelle asetetaan toiminnalliseksi tavoitteeksi korjausvelan vähentäminen kuulostaa hyvältä. Investointitaso ei ole tällä hetkellä riittävä.

Tarkastuslautakunta on käsitellyt kertomuksessaan selvitystä kaupungin ilmastoasioista. Itseäni tarkastuslautakunnan lausunnossa ilahduttaa lautakunnan selvitys metsän osalta. Koko kaupungin alueen hiilinielut pysyvät edelleen vahvana hiilinieluna, vaikka kaupunki kahtena vuonna hakkasi metsää kasvun mukaisen määrän. Selvityksessä todetaan, että kaupungin metsät ovat nimittäin vain 4 % koko Joensuun alueen metsistä.

Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy tilinpäätöksen yksimielisesti.

Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää muita valtuustoryhmiä, viranhaltijoita ja henkiökuntaa yhteistyöstä, jolla kuitenkin on saatu kaupungin talous parempaan suuntaan ja tärkeimmät palvelut säilytettyä koko kaupungin alueella.

Tilinpäätöspuheenvuoro vuodesta 2025

Tiistai 26.5.2026 klo 9.16

Arvoisat valtuutetut, viranhaltijat ja hyvä yleisö.

Joensuun kaupungin talousarviota 2025 valmisteltiin v. 2024 syksyllä talouden sopeutustoimen jälkeisessä tilanteessa. Paljon oli tehty ratkaisuja, mutta tehtävääkin jäi jäljelle.

Joensuun kaupungin tilinpäätös kohosi 2,3 miljoonaa euroa plussalle huolimatta siitä, että talouden kehitys ja verotulojen kehitys ei ollut aivan yhtä hyvä kuin se vuoden 2024 lopulla näytti. Veronkorotus 0,2 prosentilla oli kuitenkin jälkeenpäin katsottuna onnistunut ratkaisu. Verotulokertymä jäi heikon työllisyyskehityksen sekä valtiovallan kunnallisverokertymään ja kiinteistöverokertymään tekemien oikaisujen myötä pienemmäksi huolimatta tehdystä veronkorotuksesta.

Meidän verotulokertymä v. 2025 oli 166,8 miljoonaa euroa ja toteutunut kehitys edellisenä vuonna oli 168,5 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden talousarvio on peruskaupungin osalta 6,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja alkuvuonna tammi-maaliskuussa on verotulotkin kasvaneet 4,6 % vuoteen 2025 vastaavaan ajankohtaan verrattuna Suomen haastavasta taloustilanteesta huolimatta.

Vuoden 2025 toteutuma jäi käyttötalouden osalta lähes 7 milj. euroa talousarviossa arvioitua pienemmäksi, mikä luo hyvää pohjaa kuluvan vuoden talousarvion toteutumiselle.

Valitettavasti työttömyys jatkuu edelleen korkeana ja lisääntyi vuoden aikana vaikuttaen viime vuoden työllistämismenoihin. Tämä on koko valtakunnan ongelma ja tarkastuslautakuntakin tuonut selkeästi esille, että toimenpiteitä työllisyyden hyväksi meilläkin tulisi tehdä. Myönteistä kehityssuuntaa on syytä toivoa.

Kaupunginvaltuusto

Uusi kaupunginvaltuusto aloitti toimintansa rivakasti kesäkuun alussa ja valtuuston ensimmäisiä tehtäviä oli strategian laatiminen. Strategiaa käsiteltiin useissa tilaisuuksissa ja sitä viilattiin loppuvaiheessa ryhmien välisissä palavereissa ja päästiin myöskin ryhmämme mielestä kohtuulliseen kompromissiin, jota tällainen strategia tietysti edustaa. Kiireen tuntu häiritsi jossain määrin strategian laadintaa.

Kiireelle oli tietysti oma perustelunsa, että päästiin tulevien vuosien taloussuunnitelmaa ja ennen kaikkea investointisuunnitelmaa linjaamaan strategian pohjalta. Ollaan tyytyväisiä strategiassa linjattuihin investointikohteisiin ja tulevien vuosien investointimääriin, 200 miljoonaa euroa 4 vuodessa. Investointikohteet on perusteltuja, vaikka tarkastuslautakunta toteaakin, että investointitaso on korkea tulorahoitukseen verrattaessa ja tarpeen seurata. Investoinneista valtuusto linjasikin jo uimahallin hankesuunnitelman ja aikataulun rakentamiselle.

Meille Keskustassa tärkeää on, että perhemyönteisyys löytyy strategian toimintaa ohjaavista päämääristä ja että sitä myös toteutetaan.

Kouluratkaisut ovat valtuustoa puhuttaneet aina. Oppilasmäärän väheneminen on nyt tullut ongelmaksi vaikka tavoitellaan 80 000 asukkaan kaupunkia. Edellinen valtuusto linjasi jo monta kouluratkaisua, mutta Reijola-Niittylahti -alueen ratkaisu oli vaikea ja palautui valituksen jälkeen uudelleen käsiteltäväksi. Ollaan keskustassa tyytyväisiä, että tästä saatiin ratkaisu ja myös siitä, että valmistelu oli perusteellista, ettei valitusten tielle tarvinnut lähteä.

Meitä odottaa vielä toinen iso ratkaisu, Mutala-Rantakylä-Utra -alueen kouluverkkoratkaisu. Ollaan tyytyväisiä, että tätäkin ratkaisua on nyt valmisteltu perusteellisesti ja pitkäjänteistä ratkaisua etsien.

Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden näkökulmasta vuosi 2025 oli eri toimialoille onnistunut. Esim. hyvinvointialalla toiminnalliset tavoitteet saavutettiin kokonaisuudessaan ja vuoden 2025 tilinpäätös alittaa talousarvion hieman alle 600 000 eurolla ja kouluista Hammaslahden koulussa aloitettiin koulutyö uusissa tiloissa monien evakkovuosien jälkeen ja Noljakan uuden päiväkodin hankesuunnitelma hyväksyttiin.

Kaupunkirakennelautakunta

Kaupunkirakennelautakunnan alueella rakentaminen oli edelleen vähäistä, mikä näkyi myös tontinluovutusmäärissä, vaikka kaupunginvaltuuston asettama tavoite ylitettiinkin. Meillä on edelleen hyvä tonttivaranto valmiina rakentamisen kääntyessä toivon mukaan nousuun.

Joukkoliikenteen matkustajamäärissä saavutettiin jälleen uusia matkustajaennätyksiä, sillä Joensuun seudun joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä vuonna 2025 oli yli 3 miljoonaa matkaa. Tämä matkojen lisäys on tietysti vaikuttanut menojen ylitykseen joukkoliikenteen puolella.

Kulttuuri

Keskusta on tyytyväinen myös kaupungin kulttuuripaikkojen kehittymiseen. Museo Eliel avattiin peruskorjattuna viime vuonna, Taidemuseo Onnin peruskorjaus on meneillään ja kaupunki on ollut mukana valmistelemassa musiikki- ja kulttuuritalohanketta, joka saatiin helmikuussa ratkaisuun. Keskusta on ollut myönteisellä mielellä näissä hankkeissa mukana.

Edellisen vuoden tilinpäätöksestä saatiin myönteisenä tietona terveyspoissaolojen kehitys, joka oli laskeva. Nyt viime vuonna kehitys on jatkunut hyvänä, terveyspoissaolojen määrä oli samalla tasolla 8,9 päivää/henkilötyövuosi. Myös työterveyshuolto on toiminut asiakaskyselyn mukaan hyvin joskin kustannukset ovat olleet kohoamaan päin.

Kaupunkikonsernin yhtiöt ovat menestyneet hyvin lukuunottamatta Joensuun Ellin Kotien tilannetta. Tyhjillään olevat asunnot on talouden kannalta kestämätön. Joensuun Vesi on saavuttanut jälleen kerran tuottotavoitteensa. Tarkastuslautakunnan toive, että Joensuun Vedelle asetetaan toiminnalliseksi tavoitteeksi korjausvelan vähentäminen kuulostaa hyvältä. Investointitaso ei ole tällä hetkellä riittävä.

Tarkastuslautakunta on käsitellyt kertomuksessaan selvitystä kaupungin ilmastoasioista. Itseäni tarkastuslautakunnan lausunnossa ilahduttaa lautakunnan selvitys metsän osalta. Koko kaupungin alueen hiilinielut pysyvät edelleen vahvana hiilinieluna, vaikka kaupunki kahtena vuonna hakkasi metsää kasvun mukaisen määrän. Selvityksessä todetaan, että kaupungin metsät ovat nimittäin vain 4 % koko Joensuun alueen metsistä.

Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy tilinpäätöksen yksimielisesti.

Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää muita valtuustoryhmiä, viranhaltijoita ja henkiökuntaa yhteistyöstä, jolla kuitenkin on saatu kaupungin talous parempaan suuntaan ja tärkeimmät palvelut säilytettyä koko kaupungin alueella.

Niittylahti-Reijola -koulupuheenvuoro ja päätös

Lauantai 20.12.2025 klo 7.06 - Timo Puustinen

Niittylahti-Reijola alueen kouluratkaisua on puitu useampi vuosi ja toivon mukaan saadaan tänään hyvä ratkaisu aikaan.

Kun puolitoista vuotta sitten koulusta väännettiin, niin esillä oli kolmisarjainen koulu alueelle. Oppilasmäärät ovat tarkentuneet ja nyt on nähtävissä, että kaksisarjaisella koululla pärjätään. Pidämme yhden kaksisarjaisen koulun rakentamista alueelle järkevänä ja sille löytyy perusteluja esittelytekstistä kuin myös esim. Jovan lausunnosta.

Keskustan ryhmässä on nähty, että lapset asuvat lähempänä Niittylahden koulua. Tämän kouluratkaisun täytyy olla kymmeniksi vuosiksi pitkäjänteinen ratkaisu, jossa koulut sijoittuvat mahdollisimman hyvin palvelemaan eteläisen alueen asukkaita. Kun lähdetään Niinivaaralta etelään päin niin ensin on Nepenmäen koulu, sitten Karhunmäen koulu, sitten Niittylahti, Suhmura ja Hammaslahti. Näin kouluverkko jakaantuu mahdollisimman tasaisesti alueella. Tämä ratkaisu mahdollistaa Niittylahdenrannan alueen kehittymismahdollisuudet.

Jos perustelee oppilaitten sijoittumista alueella, niin tausta-aineistosta löytyy koulun etäisyys 2019-2024 jo syntyneisiin tuleviin koululaisiin. Kun oppilaaksiottoraja on Haapajoella, niin 298/308 eli 97 % heistä asuu alle 5 km:n päässä Niittylahden koulun paikasta ja 207/308 eli 67 % asuu 5km:n päässä Reijolan koulusta.

Päiväkotiratkaisun osalta Keskusta katsoo, että esitetty ratkaisu päiväkodin jakautumisesta kahteen paikkaan Reijolaan ja Niittylahteen esitetysti on hyvä.

Keskustan tukema esitys Niittylahti-Reijolan kouluratkaisusta:

• uusi kaksisarjainen koulu ja 3 ryhmäinen päiväkoti rakennetaan Niittylahden koulun nykyiselle tontille ja 5+1 ryhmäinen päiväkoti Reijolaan Yhteisötalon takana sijaitsevalle tontille.

Kun koulu päätettiin äänin 33-26 rakentaa Niittylahteen, niin Keskusta teki seuraavanlaisen toivomusponnen:

“Valtuusto edellyttää eteläisen alueen kouluverkon jatkovalmistelussa huomioimaan sen, että Karhunmäen alueen lasten oikeus käydä lähikoulua turvataan.”

Talousarviopuheenvuoro 2026

Lauantai 20.12.2025 klo 7.02 - Timo Puustinen

Talousarviopuheenvuoro 2026

Talousarviota vuodelle 2026 on käsitelty ryhmien kanssa hyvässä hengessä. Ensi alkuun kiitokset ryhmille hyvästä yhteistyöstä budjetin laadinnassa.

Tämänvuotisen talousarvion laatiminen olikin yllättävän helppoa. Strategian laatiminen ja valmistuminen syyskuussa helpotti jatkoksi budjetin laatimista.

Strategian valmistelun tärkeä anti oli, että valtuusto sai hyvän tilannekuvan Joensuun taloudesta ja ennen kaikkea investointimahdollisuuksista. Investointimäärät ensi vuodelle ovat vielä maltilliset, mutta ovat kyllä nousujohteiset taloussuunnitelmakaudella. Investointikohteet lähitulevaisuudessa ovat tärkeitä ja perusteltuja liittyen perustehtäviin. Noljakan päiväkodin rakentamisen suunnittelu alkaa ensi vuonna ja Heinävaaran uusi päiväkoti ja Penttilän päiväkodin laajennus alkavat ensi vuonna. Reijola-Niittylahti alueen koulun ja päiväkotien rakentaminen etenee toivon mukaan tämänpäiväisten päätösten jälkeen. Mutala-Rantakylä-Utra alueen kouluratkaisun tarveselvitys odottaa seuraavaksi vuorossa ja tässä yhteydessä ryhmämme on painottanut, että tällä alueella myös tarveselvitys tehdään kokonaisvaltaisesti koko alueella. Nämä kohteet noudattaa hyvin investointien priorisoinnin tärkeysjärjestystä eli ykkösenä rakennetaan palveluverkon kannalta välttämättömät kohteet eli koulut ja päiväkodit.

Mutta Joensuu huolehtii myös kulttuurikohteistaan, mitä osoittaa käynnissä oleva Taidemuseon peruskorjaus. Keskustan mielestä myös musiikki- ja kulttuuritalon toteutuksen valmistelua täytyy jatkaa.

Kaupungin talouden kannalta näyttää myöskin hyvältä, että hyvinvointialueen kanssa vireillä oleva kauppa Siilaisen terveysasemasta ja Joensuun paloasemasta sekä Pekkalan paloasemasta näyttää toteutuvan.

Toivon mukaan ns. kakkoskori, jonka kaupunki on tarjonnut hyvinvointialuelle toteutuu myöskin, ettei kaupungin tarvitse yhtiöittää näitä kohteita. Tässä kakkoskorissahan ovat Koivupiha, Ahvenisen työ- ja päivätoiminta sekä Enon, Tuupovaaran, Hammaslahden ja Reijolan paloasemat. Nämä kohteet hyväksyttiin myytäväksi kaupunginvaltuuston viime kesäkuun kokouksessa.

Talousarvion laadintaa helpottavat em. kiinteistöjärjestelyt, joista johtuen talousarvio on ylijäämäinen 12,5 milj. euroa. Veroprosentti päätettiin edellisessä valtuustossa pitää ennallaan. Myöskin kaupungin taseessa v. 2024 lopussa oleva 48,4 miljoonan euron kumulatiivinen ylijäämä ja tänä vuonna näkyvissä oleva talousarvion mukainen talouskehitys luo pohjaa vahvalle taloudelle. Puolitoista vuotta sitten tehty talouden sopeuttamisohjelma on auttanut myös talouden sopeutusta. Talouden sopettamisohjelmassa oli mukana avustusten alentaminen 5 %, mutta se on ryhmien yhteisymmärryksessä palautettu talousarvioon rahamäärältään 61 950 euroa.

Myös liikuntalautakunnan esitys 25 000 euron rahoituksesta ilma-aseradalle on palautettu talousarvioon. Näihin ei Joensuun talous kaadu.

Keskustelua on aiheuttanut myös Lykynlammen alueen myynti, joka oli tälle vuodelle talousarviossa. Ryhmämme on myös sillä kannalla, että odotetaan vireillä oleva Kontiolahdelta haettu maisematyölupa ja sen jälkeen politiikkapuoli tekee asiassa päätöksiä. Joka tapauksissa niin, että ulkoilumahdollisuuksia ja maisemaa ei pilata. Mahdollisesti asiaan palataan lisätalousarvion myötä, jos päätös ei toteudu aiemman talousarviopäätöksen mukaisesti.

Ryhmän edustajat täydentävät omissa puheenvuoroissaan vielä tätä ryhmäpuheenvuoroa.

Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy talousarvion ilman muutosehdotuksia.

Keskustan valtuustoryhmä hyväksyi Mehtimäen uimahallin hankesuunnitelman Joensuussa

Torstai 2.10.2025 klo 8.08 - Timo Puustinen

Keskustan valtuustoryhmän puolesta muutama sana uimahallista. Keskustan valtuustoryhmä kannattaa uimahallin hankesuunnitelman hyväksymistä.

Edellinen valtuusto talouden sopeutusohjelmaa laatiessaan linjasi viime vuoden kesäkuussa myös uimahallihanketta. Tämänpäiväinen päätös on nyt loogista jatkoa tuolle päätökselle. Viime vuonna linjattiin, ettemme tarvitse SM-tason kisakatsomoa Joensuuhun, kun sillä käytännösssä on varsin vähän käyttöä, vaan tarvitsemme uimahallia normaaliin uintiharrastukseen ja uintitaidon hankintaan. Nyt käytössä oleva uimahalli on rakennettu 1969 ja korjaustarve yli 60 %, jolloin uuden hallin rakentaminen on perusteltu. Entinen halli voi näin olla vielä 5-6 vuotta käytössä.

Uimahallin käyttäjien määrä on Joensuussa yli 300 000 henkilöä, joka osoittaa, että hanke on tarpeellinen. Myös tänä vuonna lukuisten hukkumisten takia esille noussut uimataito ja sen opetusmahdollisuus edellyttää uimahallin rakentamista entisen poistuvan tilalle.

Uimahallin sijoittuminen Lähtelän alueelle Mehtimäellä on hyvin saavutettavissa. Ratkaisu vaatii kaavamuutoksen ja kun tiedämme, että nämä kaavamuutokset helposti vievät aikaa, niin tämän kohdalla on syytä lähteä ripeästi liikkeelle, että pysyttäisiin suunnitellussa aikataulussa. Tarkempaa suunnitteluakaan ei voida aloittaa ennenkuin kaava on valmiina.

Uimaseurat, henkilökunta ja uintia harrastava yleisö on tuonut esille toiveita ja näkemyksiä uimahallin yksityiskohdista. Näitä on otettava huomioon sitten aikanaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

Keskustelussa tässä yhteydessä on luonnollisesti esillä, että miten käy Rantakylän uimahallin, jossa myös on isot korjaustarpeet. Keskustan valtuustoryhmää tyydyttää konsernijaoston viime maanantainen (22.9) päätös, että Rantakylän uimahallin osalta ratkaisu hiotaan tämän valtuustokauden aikana.

Keskustan valtuustoryhmä hyväksyi Joensuun strategian 2026-2029

Torstai 2.10.2025 klo 8.05 - Timo Puustinen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, hyvä yleisö.

Keskustan valtuustoryhmän puolesta ajatuksia käsillä olevasta vuosien 2026-2029 valtuustostrategiasta.

Tätä strategiatyötä on tehty kesäkuusta alkaen. Valtuutetuilla on ollut seminaareja ja valtuustoryhmien ryhmäpalavereja, joihin valtuutetut ovat osallistuneet erittäin ahkerasti. Ajatuksia strategiaan on ollut paljon ja niitä on myös useissa oman valtuustoryhmän ryhmäkokouksissa, sähköpostitse ja puhelimitse käyty läpi. Niiden tiivistäminen yhteiseksi näkemykseksi ja oikeiksi sanamuodoiksi on ollut kova työ niin oman valtuustoryhmän kesken kuin myös sitten ryhmien välillä. Mutta niin vain ollaan tässä tilanteessa strategiaa hyväksymässä ja voidaan todeta, että se on yhteisesti laadittu. Aivan kuten strategian arvoissakin alussa todetaan Joensuussa toimimme yhdessä.

Keskustalle on tärkeää, että koko kaupunkia kehitetään. Toimintaa ohjaavissa periaatteissa ykköskohta kertoo hyvin, että strategiamme on koko kaupunkikonsernin yhteinen suunta tulevaisuuteen. Eri kaupunginosissa ja pitäjissä kehittämisen tarpeet ovat erilaisia. Vaikuttavuustavoite 1:n ”Hyvän arjen, hyvinvoinnin ja osallisuuden Joensuun” kohdassa 1 todetaan, että kehitämme asuinalueita yhdenvertaisesti alueiden erityisyys, uudistuminen ja palvelutarpeet huomioiden. Sama kappale jatkuu, että luomme monipuolisen ja houkuttelevan tonttivarannon turvaamaan erilaisia asumis- ja yritystarpeita. Nuo ovat ehdottoman tarpeellisia kaupungin hyvälle kasvulle.

Meille Keskustassa tärkeää strategiassa on, että perhemyönteisyys löytyy strategian toimintaa ohjaavista päämääristä ja on yksi kaupungin tekemien ratkaisujen lähtökohta. Se saa näkyä monipuolisen tonttitarjonnan lisäksi koulutuksen järjestämisessä ja hyvässä arjessa muutenkin.

Meille Keskustassa on tärkeää, että mahdollistamme yritysten kestävän kasvun, kansainvälistymisen ja investoinnit koko kaupungin alueella. Toivomme, että strategiassa oleva maininta, että ”lisätään lähellä tuotetun ruoan käyttöä tukien huoltovarmuutta ja omavaraisuutta” ei ole pelkkää sanahelinää.

Keskustan valtuustoryhmä haluaa pitää kiinni myös kestävästä taloudesta, joka sitten mahdollistaa palvelutuotannon ja kaupungin kehittymisen. Kestävän talouden linjaukset ovat hyvät ja katsomme, että investointiohjelmaan esitetyt investoinnit ovat perusteltuja.

Keskusta näkee, että strategian toteuttaminen ja kaupungin kasvu ja edunvalvonta vaatii yhteistyötä. Siltojen kaupungissa tarvitaan siltoja moneen suuntaan.Yhteistyötä vaaditaan paitsi valtuutettujen, valtuustoryhmien ja viranhaltijoitten kesken, niin myöskin seudun kuntien sekä yritysten kesken.

Näillä ajatuksilla keskusta hyväksyy ja lähtee toteuttamaan käsittelyssä olevaa strategiaa, jonka otsikkona on ”Hyvä kasvaa Joensuussa”.

Kiitokset muille valtuustoryhmille ja viranhaltijoille yhteisestä ponnistuksesta.

Valtuustokausi 2025-29 alkoi

Lauantai 28.6.2025 - Timo Puustinen

Valtuustokausi 2025-2029 alkoi kesäkuussa. Kaupunginvaltuusto kokoontui 9.6.2025 ja valitsi ensimmäisessä kokouksessaan luottamushenkilöitä eri toimielimiin.

Keskustan kunnallisjärjestö oli valinnut kokouksessaan 17.5.2025 Keskustan Joensuun edustajat eri luottamuselimiin. Ryhmien neuvotteluissa toukokuun alussa oli saatu ryhmien välillä sovussa rakennettu neuvotteluratkaisu vaalituloksen mukaisista paikkajaoista.

Tuupovaaralisten osalta tulin itse valituksi kahdeksi vuodeksi kaupunginhallituksen jäseneksi, varalla Katja Asikainen. Hienoa oli, että hyvin menestynyt Lahja-Elina Vatanen sai toiveidensa mukaisen tarkastuslautakunnan jäsenen paikan ja ensikertalaisena valtuustoehdokkaana ollut Sari Kainulainen sai jäsenyyden kasvatus- ja koulutuslautakunnassa.

Toimin myös 5 kunnan yleiskaavatoimikunnan pouheenjohtajana ja tämän kaavatoimikunnan pitäisi saada työnsä päätökseen viimeistään v. 2027.

Kiihtelysvaaralaisesta Pekka Puustisesta tuli kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja vuosiksi 2025-2027 ja hänen kanssaan vaihdamme paikkoja keskenään valtuustokauden loppuosalla vuosina 2027-2029.

Kiihtelysvaaralaisista Asko Miettinen valittiin maakunnan työllisyysaluelautakunnan puheenjohtajaksi ja Kati Mukkala ISLO:n puheenjohtajaksi koko valtuustokaudeksi.

Uimaharjulaisesta Sari Huovisesta tuli kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja (varahenkilö Jasmin Pyöriäinen) koko valtuustokaudeksi. Enolaisesta Pekka Kukkosesta (varahenkilö Atte Varis) tuli kaupunginhallituksen jäsen vuosiksi 2025-2027 ja he vaihtavat Atte Variksen kanssa paikkaa keskenään valtuustokauden loppuosaksi 2027-2029. Enolainen Paula Puhakka valittiin kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäseneksi.

Keskustan Helena Hulmi valittiin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi 2025-2027 ja Jertta Harinen jatkaa hänen työtään kaupunginvaltuuston puheenjohtajana 2027-2029. Jertta Harinen on Karelia AMK:n hallituksen puheenjohtaja 2025-2027 ja sen jälkeen Helena Hulmi vuosina 2027-2029.

Kaupunginvaltuuston jäsen Katja Asikainen aloittaa P-K:n Maakuntaliiton hallituksen puheenjohtajana uudella kaudella

Keskusta sai yhden lisäpaikan kuntavaaleissa Joensuussa

Tiistai 22.4.2025 klo 20.37 - Timo Puustinen

Alue- ja kuntavaalit pidettiin samanaikaisesti 13.4.2025

Joensuussa oli kuntavaaleissa 71 ehdokasta. Joista oli 43 miestä ja 28 naista. Joensuu sai vaaleissa 14 paikkaa ja lisäsi paikkalukua yhdellä vuoden 2021 vaaleihin verrattuna. Kunnallisjärjestön äänimäärä oli 7117 ääntä, joka oli 22,9 % Joensuun äänistä. Edellisten vaalien kannatus oli 20,5 % ja 6203 ääntä. Äänimäärän lisäys oli 914 ääntä. Jokaisella äänestysalueella Joensuussa kannatus oli vähintään 15,5 %. Parhaiten kannatettiin Keskustaa Tuupovaarassa (66,7 %), Kiihtelysvaarassa (55,3 %), Uimaharjussa (49,4 %), Enossa (39,9 %), Heinävaarassa (37,6 %), Hammaslahdessa (37,1 %) ja Niittylahdessa (32,2 %). Varsinaisista valtuutetuista oli 9 naista ja 5 miestä, varavaltuutettujen osalta tilanne oli päinvastainen.

Sain itse 211 ääntä ja tulin yhdentenätoista Keskustan listalta valtuutetuksi. Kiitokset kaikille äänestäjilleni ja Keskustaa äänestäneille.

Aluevaaleissa Keskustalla oli Joensuussa yhteensä 28 ehdokasta, joista miehiä 16 ja naisia 12 henkilöä. Keskusta sai Joensuussa aluevaaleissa 22,5 %:n kannatuksen ja yhteensä 6749 ääntä. Vähennystä edellisten aluevaalien äänimäärään 177 ääntä. Edellisissä aluevaaleissa kannatus oli 23,5 %. Keskusta sai Pohjois-Karjalassa yhteensä 19 valtuutettua, kun edellisessä valtuustossa oli 20 valtuutettua. Joensuulaisia valtuutettuja oli 5 ja varavaltuutettuja 7. Valtuutetuista oli 1 mies ja 4 naista, varavaltuutetuista 4 miestä ja 3 naista.

Vaalivuoden kunnallisjärjestön puheenjohtajana toimi Petri Hämäläinen, sihteerinä Kati Mukkala ja itse toimin vaalipäällikkönä.

Kunnallisjärjestöllä oli sometyöryhmä, joka ansiokkaasti hoiti sosiaalisen median puolella näkyvyyttä. Sometyöryhmässä oli Marko Koskelo, Niklas Leinonen, Aino Jarva ja Petri Hämäläinen.

Kunnallisjärjestön ehdokkaat osallistuivat ennennäkemättömän innokkaasti vaalityöhön toritapahtumissa, marketeiden pihoilla ja ennenkaikkea esitteiden jakamisessa. Myönteinen ja positiivinen ilme vaalityössä toi erinomaisen tuloksen molemmissa vaaleissa.

Valtuusto äänesti nurin esitykseni Tuupovaaran nuorisotalon jatkamisesta nuorisotoimen tilana

Tiistai 10.12.2024 klo 13.19 - Timo Puustinen

Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.12.2024 talousarvion vuodelle 2025 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2025-2027.

Kesäkuun valtuustossa saatiin koulu- ja päiväkotiasiat sellaiseen ratkaisuun, ettei niistä tarvinnut tässä yhteydessä keskustella. Sen sijaan liikuntapaikkaratkaisut, nuorisotilat ja pitäjäpalvelupisteet ovat puhuttaneet erityisesti pitäjien ihmisiä.

Tuupovaaran osalta kesäkuun valtuustossa linjattiin, että Tuupovaarassa jatkavat koulu ja päiväkoti. Samassa yhteydessä kirjaston osalta on linjattu, että Tuupovaarassa säilyy kirjasto ja se muuttuu omatoimikirjastoksi. Nämä sisältyvät talousarvioon.

Liikuntapaikkaratkaisut siirtyi lokakuussa kaupunginhallitukselta talousarvion yhteydessä päätettäviin asioihin. Valtuustoryhmien neuvotteluissa löytyi onneksi sopu asiasta ja 80000 euron menolisäyksellä saatiin Paavontien halli Hammaslahdesta, Hopearinne Tuupovaarasta, Enon jäähallin pukukopit talousarvioon mukaan ja aikomus nipistää hiihtolatujen hoidosta 25 000 euroa poistettiin ja raha palautettiin takaisin talousarvioon.

Koveron ja Rantakylän vähällä käytöllä olevat luistelukentät lakkaavat, mutta Rantakylässä jatkaa toinen parempi kenttä ja Tuupovaarassa kirkonkylän jääkiekkokaukalo.

Tuupovaaran osalta nuorisotalo oli toisena vuonna peräkkäin keskustelussa. Nuorisotoimen osalta ei ryhmäneuvotteluissa päästy Tuupovaaran osalta toivottuun lopputulokseen, vaan kaupunginhallituksen esitykseksi tuli, että nuorisotoimi haluaa siirtää nuorisotoimen lähinnä Ullakolle v. 2025.

Tein kaupunginvaltuustossa esityksen, että nuorisotoimi jatkaisi edelleen nuorisotalolla. Esitys hävisi äänin 20-39. Esitystäni kannatti 11 oman ryhmän Keskustan valtuutettua, 3 SDP:n, 3 Kokoomuksen, 2 KD:n ja 1 Perussuomalaisten valtuutettu. Esityksen perusteluina oli, että nuorisotalo sopii nuorten tilaksi parhaiten Tuupovaarassa ja nuorisotaloa käyttää lisäksi mm. Eläkkeensaajat omiin harrastuksiin, joihin se sopii hyvin. Talo on suojeltu ja jos sitä yritettäisiin myydä, niin ostajien jono ei ole pitkä.

Nuorisotalohan on laitettu kaupungin myyntilistalle jo v. 2017, jolloin en toiminut valtuutettuna. Nämä aiemmat päätökset eivät ole olleet näkyvissä talousarvioiden yhteydessä, mutta jatkossa tulevat olemaan. Kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen totesi valtuuston kokouksessa, että Nuorisotalosta tullaan tekemään kuntokartoitus tulevan vuoden aikana.

Palvelupisteiden kehittämisestä on talousarviossa kaupunginhallituksen esitys, jonkja mukaan pitäjäpalvelupisteitä kehitetään sellaiseksi, joka oli tavoitteena kesäkuisessa valtuuston päätöksessä. Kehittämiseen on otettava mukaan pitäjäläiset ja heidän toiveensa. Mukaan olisi saatava mm. hyvinvointialueen toimintoja ja valtuuston hyväksymää päätöstä on syytä seurata osallisuus- ja vetovoimalautakunnassa.

Tuupovaara 10.12.2024

Timo Puustinen

Pogostan Sanomat 7.3.2024

Perjantai 8.3.2024 klo 12.10 - Sirpa Sutinen

Kuntapäättäjä luottaa, etteivät kaikki säästöihin tähtäävät esitykset toteudu - Tuupovaara vaikein pala

Tuupovaaralainen kaupunginvaltuutettu Timo Puustinen kerää voimia päätöksentekoon hiihtoladulta. Huhtikuussa selviää, mitä esityksiä Joensuun kaupungin talouden pelastamiseksi vielä tulee. Kesäkuussa koittaa kipeiden päätösten hetki, jossa Puustinen näkee vielä tuupovaaralaisilla olevan toivoa. Kuva: Sirpa Sutinen

7.3.2024 10:40

JAA

Maaseutuohjelmaan puheenvuoro kaupunginvaltuustossa 31.1.2022.

Keskiviikko 2.2.2022 klo 22.34 - Timo Puustinen

Käsittelyssä olevassa maaseutuohjelmassa on monia hyviä asioita maaseutualueiden kehittämiseksi.

Ohjelmassa toivotaan, että se lisää asukkaiden ja toimijoiden vaikutusmahdollisuutta sekä aktiivisuutta ja sieltä löytyy myös näkemys, ettei kaikkien alueiden tarvitse olla samanlaisia, vaan alueiden erilaisuus huomioidaan.

Tällaiseen ohjelmaan on tietysti vaikea laittaa tarkkoja konkreettisia toimenpiteitä, mutta kuitenkin kappaleesta “Mahdollistamme turvallisen ja toimivan arjen” sellaisia yleisempiä toimenpiteitä kyllä löytyy.

Alueiden kehittämisessä nämä kaksi kertaa vuodessa olevat järjestötapaamiset ovat hyviä ja niistä menee asukkaiden viestiä suoraan kaupungin henkilöstölle. Asukkaiden toiveiden kuunteleminen on tärkeää.

Otan tähän yhden konkreettisen esimerkin Tuupovaarassa viime vuoden lopulta. Tämä tuli esille paikallislehden kirjoituksen myötä, josta paikalliset toimijat ottivat huolestuneena yhteyttä. Paikallislehdessä kerrottiin, että vuodelle 2022 ei ole avustusta Tuupovaaran Vanhusten Tuen uima-altaalle, jota kansalaisopiston ja Eläkkeensaajien ryhmät ovat käyttäneet. Tästä oltiin erittäin huolestuneita ja lisäksi siellä olisi viime vuoden lopulla ollut senioriryhmä (7-8 henkilöä) kasattuna vesijumppaan. Tämä ryhmä oli selvittänyt itselleen kansalaisopistosta opettajankin, mutta kaupungilta ei ollut siihen kustannukseen rahaa. Nämä tällaiset ovat pitäjien asukkaille tärkeitä terveyden kannalta ennaltaehkäiseviä asioita ja kustannuksiltaan pieniä verrattuna vaikkapa lähivuosina tehtävän Vesikon uimahallin laajennukseen ja peruskorjaukseen.

Oliskohan se niin, että tuon osallistavan budjetoinnin avulla tällaisia asioita maaseudulla voisi hoitaa maaseutuohjelmaan nojautuen?

Vielä tärkeämpää on sitten konkreettisesti ohjelman toteutus, jossa tämän maaseutuohjelman toimivuus tosiasiassa punnitaan.

Puheenvuoro Joensuun ilmasto-ohjelmasta kaupunginvaltuustossa 31.1.2022

Keskiviikko 2.2.2022 klo 22.14 - Timo Puustinen

Joensuun kaupungin ilmasto-ohjelmassa todetaan, että kasvihuonepäästöt vähenevät 60 % vuodesta 2007 vuoteen 2025. Päästöt on tähän mennessä alentuneet 30 %, joten tarvitaan 40 % lisää tavoitteen saavuttamiseksi.

Metsien kehitys on ohjelmankin mukaan hiilinielujen kannalta ratkaisevan tärkeä. Ohjelmassa edellytetään, että metsien hakkuut ovat pienemmät kuin suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuumäärä.

Tämä ei mielestäni pitäisi olla iso ongelma. Viimeisen VMI:n inventoinnin mukaan Pohjois-Karjalan metsät kasvavat 8,9 milj.m3 vuodessa ja kestävä hakkuusuunnite on 7,1 milj.m3. Vuosina 2015-2018 on metsää hakattu keskimäärin 6,2 milj.m3 eli n. 70 % kasvusta. Tämä sama tilanne on valtakunnan tasolla, kun kasvu on 107 milj.m3, hakkuusuunnite 84 milj.m3 ja hakkuut vieläkin pienemmät.

Eli hiilinielut kasvavat koko ajan puuston määrän lisääntyessä ja se mahdollistaa omalta osaltaan ilmasto-ohjelman toteutumisen.

Tuon metsien kasvun on mahdollistanut suomalainen metsänhoito ja perhemetsätalous. Puuston kasvukyvyn säilyminen edellytttää metsän hakkuita, metsien uudistamista ja taimikoitten hoitamista, ei pelkästään metsänsuojelua.

Tuon viimeisen valtakunnan metsien inventoinnin mukaan paitsi metsien puumäärä on lisääntynyt niin myös P-K:n metsien lahopuuston määrä on lisääntynyt., joka on myönteistä monimuotoisuuden kannalta. Sitä jätetään hakkuissa ja metsän hoidossa, mutta myös esim. tuulenkaatopuiden korjaaminen on mennyt kannattamattomaksi. Koen että hiilinielujen osalta ilmasto-ohjelma toteutuu, mutta enemmän harmaita hiuksia tulee liikenteen ja lämmityksen päästöjen vähentämisessä.

Kunnallisvaalit

Maanantai 9.8.2021 klo 11.01 - Timo Puustinen

Keskustan Joensuun kunnallisvaalitulos oli hyvä. Keskustan vahva ehdokasasettelu toi ryhmälle yhden valtuustolisäpaikan eli valtuustoryhmämme koko nousi 13 valtuutettuun. Kannatuksemme vaaleissa oli edellisten vaalien tasoa 20,5 %.

Vaalien jälkeen käydyissä valtuustoryhmien välisissä neuvotteluissa päästiin varsin nopeasti sopuun luottamusmiespaikkojen jaosta tulevalle neljävuotiskaudelle.

Joensuun Keskusta sai valtuuston toiseksi suurimpana ryhmänä arvokkaimman kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikan, kun sosialidemokraattien kansanedustaja halusi valtuuston puheenjohtajuuden. Tämän lisäksi Keskusta sai useita puheenjohtajauuksia mm. koulutus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sekä kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtajuuden. Keskustalta on puheenjohtaja myös Business Joensuussa, kaupunginhallituksen omistajaohjausjaostossa, Karelia Ammattikorkeakoulussa ja alueellisessa jätelautakunnassa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi keskusta valitsi omassa kunnallisjärjestön kokouksessaan eniten ääniä saaneen ylilääkäri Juha Mustosen. Hän on myös kaupunginhallituksen omistajaohjausjaoston puheenjohtaja. Koulutus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin toimittaja Pekka Puustinen sekä kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtajaksi fysioerapeutti Päivi Eteläpää. Karelia Ammattikorkeakoulun puheenjohtajaksi valittiin professori Paavo Pelkonen, Business Joensuun puheenjohtajaksi valittiin eduskunta-avustaja Jere Nuutinen ja alueellisen jätelautakunnan puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä Asko Miettinen.

Itseltäni vaalit menivät myös hyvin. Sain 192 ääntä, jolla tulin valituksi kaupunginvaltuustoon. Lautakuntatyöskentelyyn osallistun kaupunkirakennelautakunnassa, jossa olen varapuheenjohtajana. Kaupunkirakennelautakunta on minulle tuttu toimiala myös aimmilta valtuustovuosilta.

Pogostan Sanomien haastattelu

Lauantai 22.5.2021 klo 9.15 - Sirpa Sutinen

Pitkäjänteistä työtä

Timo Puustinen tekee paluuta kuntapolitiikkaan.

KOVEROSSA KOTINSA PIHALLA TIMO PUUSTINEN ASETTUI KUVAAN METSÄSTYSKAVERINSA KANSSA.

Yhden valtuustokauden kuntapolitiikasta poissa ollut tuupovaaralainen Timo Puustinen on tekemässä paluuta yhteisten asioiden hoitoon. Keskustapuolueen vaalipäällikkönä kuntavaalin valmistelussa toimineella Puustisella oli ennen taukoa takanaan jo kuusi vaalikautta.

Viime kaudella ei tuupovaaralaisia kaupunginvaltuustossa ollut. Puustinen ei siitä ollut huolissaan.

– Oli maaseutuhenkisiä valtuutettuja lähipitäjistä ja Antti Ronkainen varaedustajana.

Puustinen jäi reilu vuosi sitten eläkkeelle Metsänhoitoyhdistyksen erityisasiantuntijan tehtävistä.

– Viimeiset työvuodet olivat todella kiireisiä.

Hän toteaa, että päätöksenteossa asioihin perehtyminen vie aikaa.

– Nyt on ajan puolesta mahdollisuus. Tyylini on, ettei kokouksiin mennä asioihin perehtymättä.

Päätöksentekoa hän on viime vuodet seurannut sivusta. Kaupungin palvelujen tilanne Tuupovaarassa näyttää hänestä nyt olevan mallillaan.

– Liikuntapalvelut tunnen oman harrastuksen kautta. Ladut ovat kunnossa. Tuhat kilometriä tuli hiihdettyä tänäkin talvena. Kaupungin avustukset yksityisteiden kunnostamiseen ovat kohtuullisella tasolla ja kirjasto on tärkeä palvelu. Koulujen asiat ovat järjestyksessä Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran osalta.

Myös kaavoitusasiat kiinnostavat.

– Tuupovaarassa tehtiin jo kunnan aikaan rantaosayleiskaavat moneen paikkaan. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu on kunnossa.

Terveyspalvelujen tulevaisuus huolestuttaa. Vaikka terveyspalvelut eivät suoraan kaupungin päätösvaltaan enää kuulu, muistuttaa Puustinen, että valtuusto valitsee Siun soten päätöksentekoon omat edustajansa. Yhtälö on maaseudulla haastava.

– Terveyspalvelut ovat tärkeitä, mutta yleensä ne pyrkivät karkaamaan haja-alueilta. Meillä on ikääntyviä ihmisiä, mutta lääkäripula iskee ensin juuri haja-alueille.

Väen vähenemisen estämiseen ei maaseutualueilla ole ihmelääkettä, mutta palvelut olisi turvattava.

– Kaupungin talous on vielä muutaman vuoden hyvällä mallilla. Sitten varmasti heikkenee taas.

Puustinen korostaa, että kuntapolitiikka on pitkäjänteistä työtä ja valtuustossa työtä tehdään koko kaupungin hyväksi.

 

 

Kuntavaalit 13.6.2021

Tiistai 11.5.2021 - Timo Puustinen

Kuntavaalit siirrettiin kesäkuun 13. päiväksi huhtikuulta maailmanlaajuisena vaikuttavan korona pandemian myötä.

Joensuun Keskustan kunallisjärjestö asettaa kunnallisvaaleihin 80 erinomaista ehdokasta. Ehdokkaistamme on 53 miestä ja 27 naista. Ehdokkaat edustavat hyvin laajasti ja kattavasti koko laajaa kaupunkia. Ehdokkaat edustavat myös monipuolisesti eri ammattiryhmiä.

Keskustan kuntavaaliohjelmassa korostetaan yhteistyötä. Alla lainaus ohjelman alusta.

”Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on luotu laajalla kansallisella yhteistyöllä.

Keskusta korostaa, että sen olemme me kaikki saaneet yhdessä aikaan.

Vuoden 2021 kuntavaaleilla on siksi myös yleispoliittinen merkitys. Suomi voi sitä paremmin, mitä paremmin voivat kunnat ja kuntalaiset.

Poliittinen vastakkainasettelu heikentää keskusteluilmapiiriä. Keskusta korostaa, että kun me arvostamme ja kunnioitamme toisiamme, rakennamme yhdessä vieläkin parempaa huomista.”

Susimäärä ja dna keräys

Maanantai 15.2.2021 klo 8.43 - Timo Puustinen

Metsästysalueellamme on susia liikkunut aiemminkin, mutta viime syksynä tilanne muuttui perusteellisesti. Kun ensimmäisenä metsästysaamuna oli sudet menemässä passimiehen ohi koiranhaukulle, niin tilanne paljastui seuralle hetkessä. Susia liikkui nyt alueella, jossa niitä ei ole aiemmin samassa määrin ollut aiemmin ja metsästyksessä jouduttiin pitämään kuukauden tauko lumia odotellessa. Kun lumet tuli, niin pystyttiin joka aamu selvittämään susien liikkeet ja aina jossain vaiheessa liikkuessaan sudet käyttävät tietä.

Susien määrästä on käyty keskustelua erilaisin mielipitein. Susien dna selvitys on ainoa keino, jolla susien määrästä ja liikkeistä saadaan oikeaa tietoa. Siksi itsekin pyynnöstä lähdin vapaaehtoiseksi susien dna näytteiden kerääjäksi. Kun susia liikkui runsaasti, niin näytteitä löytyi yllättävän helposti. Sain itse kerättyä 10 näytettä marras-joulukuussa ja ne on nyt tammikuussa Luken toimesta tutkittu. Kaikki tutkitut näytteet ovat olleet susia ja niissä 10 näytteessä on ollut 5 eri suden näytteitä. Siinä on ollut 2 sutta, joista ei ole aiemmin ollut näytteitä ja ovat liikkuneet tällä alueella. Siinä on ollut mukana myöskin naarassusi, joka on liikkunut laajemmalla alueella. Mielenkiintoista tietoa.

Tuupovaara-Tohmajärven alueelta on kerätty runsaasti näytteitä. Nyt on tältä talvelta tutkittu 53 näytettä, joissa on ollut 19 eri sutta. Susikanta näyttää olevan vahvassa kasvussa.

Susien dna näytteiden ottamisella saadaan tietoa susien määrästä ja se on perusteena myöskin kannanhoidollisen metsästyksen toteutamiselle.

Kannatan itse myöskin kannanhoidollista metsästystä, että sudet pysyisivät poissa pihoista eivätkä aiheuttaisi vahinkoa kotieläimille ja koirille. Metsästyksessä todennäköisemmin saaliiksi joutuisivat pihakäyntejä tekevät sudet.

Kuntavaalivuosi

Maanantai 25.1.2021 klo 10.46 - Timo Puustinen

Talvi vuonna 2021 alkaa olla hyvässä vauhdissa. Lunta tulee lähes joka päivä ja sitä on tällä hetkellä lähes koko maassa. Tänä talvena on hiihtämään päässyt koko maassa ja hiihtovälineet alkavat olla liikkeissä vähissä. Näin koronan aikaan hiihto on turvallinen liikkumismuoto, jossa lähikontakteista ja koronan tarttumisesta ei ole vaaraa.

Itsekin olen päässyt näillä lumilla hiihtämään jo 300 kilometriä. Vaikka viime talvesta puhuttiin, että oli huono hiihtotalvi, niin nyt olen suurin piirtein viime talven vauhdissa määrän osalta. Viime talvena varsinkin kevät oli meillä erinomaisten hiihtokelien aikaa ja itselleni tuli 1000 km täyteen ja viimeinen hiihtokerta oli niinkin myöhään kuin 8. huhtikuuta.

Kuluvasta vuodesta näyttää harrastusten osalta tulevan työntäyteinen. Minut valittiin viime vuoden joulukuussa Keskustan Joensuun kunnallisjärjestön vaalipäälliköksi kevään 2021 kunnallisvaaleihin. Kunnallisvaalit pidetään 18.4. Vaaliasioiden organisoinnissa tulee eteen monta uutta asiaa, jota ei ole aiemmin tarvinnut tehdä. Tilannetta mutkistaa nyt vielä erikoisesti korona pandemia, jonka johdosta normaali vaalityö ei todennäköisesti tule koko keväänä onnistumaan. Tällä hetkellä AVI on kieltänyt yli 20 hengen kokoontumiset 22.2 saakka ja jatkoa seuraa, jos tilanne ei olennaisesti parane. Rokottaminen virusta vastaan etenee varsin hitaasti ja kun rokotteen saatavuudessa näyttää olevan ongelmia alkuperäisiin ilmoituksiin nähden, niin pandemia vaan pitkittyy.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että näistä vaaleista tulee entistä enemmän some vaalit. Mainostaminen sosiaalisessa mediassa, vastaaminen vaalikoneisiin jne. nousee näissä vaaleissa entistä merkittävämäksi.

Kaikesta huolimatta vaalit pidetään ja saadaan uudet valtuustot kuntiin ja kaupunkeihin huhtikuussa. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen kevät tulossa.

Puheenvuoro 29.3.2016 valtuuston kokouksessa vaarojen koulujärjestelyistä

Torstai 31.3.2016 klo 19.44 - Timo Puustinen

Vaarojen koulujen järjestäminen on ollut useamman vuoden tapetilla kaupungin hallinnossa. Asiasta keskusteltiin kovasti jo vuonna 2011 palveluverkkosuunnitelmaa laadittaessa, jolloin linjattiin, että alueen yläkouluratkaisua tarkastellaan vuoden 2015 tienoilla. Tässä palveluverkkoratkaisussa on nyt kyseessä sekä ala-asteen että yläasteen perusopetus ja tulee vaikuttamaan Tuupovaaran osalta ainakin kirjastopalveluihin.

Ala-asteiden osaltahan ratkaisu on selkeä ja helppo. Alakoulut jatkavat niin Heinävaarassa, Kiihtelysvaarassa kuin Tuupovaarassa. Ala-asteen opetus on selkeästi lähipalvelu ja oppilaita riittää kaikkeen kolmeen kouluun. Kiihtelysvaaran koulutilat vaativat sisäilmaongelmien vuoksi uuden koulun rakentamisen mahdollisimman pikaisesti.

Yläasteen osalta ratkaisu ei enää tuupovaaralaisten osalta ole niin selvä. Mielestäni yläasteen rakentaminen Kiihtelysvaarassa Heinävaaraan on perusteltu sijainnin ja oppilaiden määrän perusteella. Yläasteen sijainti Ilomantsin tien varressa on keskeisempi eri suunnista tuleville oppilaille. Kiihtelysvaaran yläasteen tilojen sisäilmaongelmien myötä uuden rakentamisessa on syytä toimia ripeästi.

Itse olen aiemmissa kannanotoissani pitänyt myös yläastetta lähipalveluna tuupovaaralaisille koululaisille ja tuonut tämän esille näistä kouluverkkoratkaisuista keskustellessa. Tuupovaarassa onkin toiminut laadukas yhtenäiskoulu pätevien opettajien hoitamana.

Tilanne on nyt kuitenkin muuttunut vaikeaksi, kun oppilasmäärä on pudonnut koko ajan ja väheneminen näyttää valitettavasti jatkuvan. Laadukkaan yläkouluopetuksen järjestäminen alkaa olla vaikeaa. Vanhempainyhdistys on voimakkaasti vedonnut, että yhtenäiskoulun tulisi saada jatkaa, mutta toisaalta osa vanhemmista on selkeästi ilmaissut, että valinnaisuutta tulisi yläasteelaisille pystytä tarjoamaan.

Kun yläasteenkin tiloja olisi Tuupovaarassa remontoitava, että ne olisivat asianmukaiset ja terveelliset, niin olen kallistunut päätösehdotuksen kannalle enkä edellä perustelluista syistä aio esittää, että yhtenäiskoulu jatkaisi Tuupovaarassa.

Sen sijaan otan yhden Tuupovaaran alakouluun liittyvän asian esille. Esittelytekstissä esitetään, että alakoululle tutkitaan paikkaa mm. kirjaston tilojen järjestämiseen. Kuitenkin meillä on yläasteella erinomaiset remontoidut tilat kirjastolla eikä niitä pitäisi lähteä ahtamaan pienempiin tiloihin ala-asteelle. Kirjasto on hyvä ja käytetty palvelu Tuupovaarassa.

Joensuun viiden kunnan kuntaliitos

Perjantai 31.1.2014 klo 12.32 - Timo Puustinen

Joensuun viiden kunnan kuntaliitosselvitys Ossi Revon laatimana oli esillä Joensuun kaupunginvaltuustossa 27.1.2014. Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen äänin 40-19. Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi eivät halunneet liittyä Joensuuhun. Outokumpukaan ei hyväksynyt kuntaliitosta, mutta päätökseksi tuli siellä äänin 14-13, että kuntaliitosneuvotteluja voidaan jatkossa käydä.

Olen ollut aikaisemmin kaksi kertaa mukana kuntaliitosratkaisuja tekemässä ja kannattamassa. Molemmissa tapauksissa on ollut vapaaehtoinen kuntaliitos. Nyt tällä kertaa asia ei näin ollut.

Siinä vaiheessa kun Joensuu ja Outokumpu oli lähtemässä selvittämään vapaaehtoista kuntaliitosta, niin asia oli ok ja olin kannattamassa asiaa. Vielä kun näillä kunnilla ei ollut yhteistä rajaa ja Liperi tuli selvitykseen mukaan, niin asia oli myöskin ok.

Mutta kun valtiovalta määräsi sitten mukaan Polvijärven ja Kontiolahden vasten molempien kuntien tahtoa, niin tämä vapaaehtoisuus asiasta on poissa. Nämä molemmat kunnat ovat joka vaiheessa olleet vastustamassa kuntaliitosta, joten kuntaliitosesityksessä oli pakkoliitoksen tuntua. Väkisin tehtynä kuntaliitoksella ei ole sellaisia edellytyksiä onnistua, kuin jos kunnat olisivat vapaaehtoiselta pohjalta enemmistön tahdon mukaisesti olleet mukana kuntaliitosneuvotteluissa.

Tällä hetkellä myöskin valtakunnassa on vaiheessa sote-asioiden järjestely ja kun sote-asiat ovat lähes 2/ 3 kuntien menoista, niin ehdottomasti tämä asia olisi saatava selvitetyksi ennen uusien mahdollisten kuntaliitosselvittelyjen tekemistä.

Tältä pohjalta äänestin ei kuntaliitokselle.

Uskon, että kuntaliitoskeskusteluun palataan uudelleen vielä jossain vaiheessa. Toivottavasti palataan vapaaehtoisissa merkeissä, jolloin on olemassa paremmat onnistumisen edellytykset.

Maakuntaliiton nelivuotiskausi

Perjantai 24.5.2013 klo 22.45 - Timo Puustinen

Maakuntaliiton luottamustoimien osalta oli tänään osaltani viimeinen kokouspäivä, kun Maakuntaliiton hyvinvointiryhmä kokoontui vuoden toiseen kokoukseensa. Hyvinvointiryhmä on kokoontunut vuosittain 4-5 kertaa.

Olen ollut maakuntaliiton hallituksen jäsen 4 vuoden ajan. Hallituksen jäsenyys alkoi kesäkuussa 2009 ja päättyy nyt, kun uusi maakuntavaltuusto kokoontuu 3.6.2013 kokoukseensa ja valitsee uudet luottamushenkilöt. Viimeinen maakuntahallituksen kokous oli 20.5.2013, jolloin maakuntahallitus antoi mm. ehdotuksensa maakuntakaavan 3. vaiheesta maakuntahallitukselle. Tämä kaavan valmistelu oli maakuntahallituksen tärkeimpiä tehtäviä kuluneella kaudella.

Maakuntaliiton hallituksen jäsenenä toimin 4 vuoden ajan hyvinvointiryhmän puheenjohtajana. Toinen tehtävä oli Järjestöasiain neuvottelukunnan puheenjohtajuus kesäkuusta 2009 kesäkuuhun 2011 ja siitä eteenpäin varapuheenjohtajuus. Molemmat tehtävät ovat olleet mielenkiintoisia ja ovat tuoneet runsaasti uutta tietoa ja näkemystä itselleni myös kunnalliseen päätöksentekoon.

Maakuntahallituksen jäsenyys oli varsin antoisa 4 vuoden jakso luottamustoimena. Hallituksen jäsenyys oli myös työteliäs, sillä asioita ja niihin liittyvää taustamateriaalia oli runsaasti. Maakuntahallituksen nelivuotiskautta ei oikein voi sanoa menestystarinaksi, sillä Pohjois-Karjala tuntui valtiovallan taholta tehdyissä päätöksissä olevan jatkuvasti menettäjänä. Mutta myönteistä kehitystäkin Pohjois-Karjalaan saatiin ja joka tapauksessa liiton edunvalvojana niin luottamushenkilöt kuin toimihenkilöt ovat parhaansa yrittäneet.

Toivotan valittaville uusille luottamushenkilöille menestystä Pohjois-Karjalan kehittämisessä ja edunvalvonnassa.