2011 Joensuun talouden keskustan ryhmäpuheenvuoro

Torstai 24.6.2010 klo 21.41 - Timo Puustinen

Joensuun kaupungin talous

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Puustisen estyneenä ollessa muutama sana ryhmän puolesta vuoden 2011 talouden näkymistä.

Ensinnäkin on erinomainen asia, että talouden osalta näyttää olevan mahdollista, että se toteutuu budjetin raamien mukaisesti. Sosiaali- ja terveystoimen osalta näyttää, että budjetti ylittäisi 3 miljoonaa euroa, mutta olisi hyvä, että talousarviossa pysytään. On huomioitava, että 3 miljoonan euron ylitys tarkoittaa sosiaali- ja terveystoimen osalta jo 1,5 %:n lisäystä edellisen vuoden budjettiin. Viime vuonnakin budjettiylitys oli tällä sektorilla 2,3 miljoonaa euroa. Alkuvuonna sosiaali- ja terveystoimen taloustilanne näyttää kyllä yleensäkin pahemmalta. Useampanakin vuonna on tapahtunut, että esimerkiksi hieman enemmän toiselle vuosipuoliskolle painottuvat kesälomat ovat pienentäneet nimenomaan erikoissairaanhoidon menoja.

Keskustaryhmä uskoo verotulokertymän pysyvän budjetissa. Tällä hetkellä näyttää, että yritykset lisäävät työvoimaa ja myöskin vaikka työttömyys on edelleen korkea, niin siitä huolimatta se on pienempi kuin viime vuonna ja senhän pitäisi tietää lisää verotuloja. Me uskomme, että verotulojen kasvu olisi talouden elpymisen perusteella tuota Kuntaliiton ennustamaa luokkaa, noin 3-4 % ensi vuonna.

Kaupungin taloudessa vaikuttavat nyt tuottavuusohjelmat, jotka alkavat valmistua. Koulutoimi ja tekninen toimi ovat saaneet omansa valmiiksi. Koulutoimen tavoite oli 1,5 miljoonaa euroa ja teknisen toimen tavoite 0,5 miljoonaa euroa. Teknisen toimen osalta on tosin sanottava, että esitetty 420000 euron määrä pitäisi olla riittävä, sillä se on jo 8 % teknisen toimen nettomenoista ja hoidettavat alueet kuitenkin neliö neliöltä kasvavat. Jos määrärahoja supistetaan enemmän, niin siellä ei ole kohta töissä kuin tekninen johtaja ja työtarvettakin tuntuisi olevan niin ,että samat alueet pitäisi kaavoittaa muutaman vuoden välein uudestaan. Tekninen toimi on kuitenkin pysynyt aina budjetissa ja viime vuosina alittanut reilusti.

Kaiken kaikkiaan tuottavuusohjelma on 4 miljoonaa euroa ja talous on jatkossakin sen verran tiukkaa, että siitä on pidettävä kiinni.

Tämän vuoden taloudesta on vielä todettava, että investoinnit ovat hyvällä tolalla. Esim. teknisessä toimessa hankinnat ja rakentaminen on suunniteltua halvempaa. Tänä vuonna saamme samalla budjetoidulla rahalla paljon enemmän aikaan kuin ollaan alun perin suunniteltu. Myös Penttilänrannan puhdistuksen voidaan katsoa jo tässä vaiheessa tulleen erinomaiseen aikaan.

Vuosi 2011

Esittelytekstissä todetaan, että vuosien 2011-2013 talouden suunnittelua ohjaavat kaupungin päästrategian taloustavoitteet. Strategian mukaan käyttötalouden menot voivat kasvaa enintään 1,5 %, vuosikatteen tulee kattaa poistot vuodet 2010-2012 yhteenlaskien ja lainakanta ei saa ylittää 1500 euroa/asukas Penttilänrannan puhdistus poislukien.

Keskustaryhmä on asiasta täysin samaa mieltä. Jos katsotaan tulopuolta, niin valtionosuuksien kasvu on ymmärrettävästi valtionvelan lisääntymisen vuoksi maltillista ja tuloverojen kasvu on osaltaan epävarmaa. Koska kunnallisveroa viime syksynä korotettiin, niin siihen ei tänä syksynä ole syytä kajota myöskään sen vuoksi, että, että kunnallisveroprosentti on pidettävä kilpailukykyisenä suhteessa Itä-Suomen vastaaviin maakuntakeskuksiin. Menoja on näin ollen kasvatettava maltillisesti.

Vaikka menojen kasvu olisikin vain 1,5 %, niin menojen kohdentamisessa ja uudelleen suuntaamisessa pitäisi olla mahdollisuus poistaa palvelujen kipupisteitä. Vaikka talous on tiukka, niin esimerkkinä lasten ja nuorten hyvinvointipalveluihin sisältäen kouluterveydenhuollon on kiinnitettävä huomioita. Ennaltaehkäisyllä vaikutetaan myös tulevaisuuden taloudenhoitoon.

Investointitaso tähän vuoteen lähdettäessä oli hyvä. Näyttää siltä, että rakentaminen jatkuu edelleen kohtuullisen edullisena, joten investointitaso tulee säilyttää edelleen samalla tasolla. Kohteista ei ole pulaa ja se tukee työllistymistä.

On tärkeää, että nyt saadaan nuo palveluverkkosuunnitelmat pitkällä tähtäimellä kuntoon ettei tehtäisi virheinvestointeja. Se mikä tehdään täytyy tehdä harkitusti ja hyvin. Esimerkkinä hyvistä investoinneista voisi mainita vaikka budjettikeskustelujen parin vuoden kestoaiheen nimittäin Siilaisen peruskorjaamisen.

 

 

Tuoreet voimat Keskustan johtoon

Sunnuntai 13.6.2010 klo 15.13 - Timo Puustinen

Keskustan puoluekokous on pidetty Lahdessa 11.-13.6.2010. Puoluekokouksen osanottajat tekivät erinomaiset päätökset puolueen johdon osalta. Puheenjohtajaksi tuli valituksi Mari Kiviniemi ja varapuheenjohtajiksi Timo Kaunisto, Tuomo Puumala ja Annika Saarikko. Tuomo Puumala oli ainoa, joka vanhasta johdosta jatkaa puheenjohtajistossa. Puoluesihteeri valinta oli äänestyksessä vielä selkeämpi. Timo Laaninen tuli valituksi puoluesihteeriksi.

Puheenjohtajan vaihdos tietää myöskin sitä, että maan pääministeri vaihtuu. Mari Kiviniemestä tulee maan pääministeri. Näin ollen vapautuu hallinto- ja kuntaministerin tuoli. Tässä yhteydessä olisi varmaan mahdollista tarkistaa keskustan osalta muitakin ministeriposteja. Erinomaisen raikkaan puheenjohtajakampanjan läpivienyt varapuheenjohtaja Timo Kaunisto olisi mielestäni hyvä vaihtoehto jatkamaan maa- ja metsätalousministeriön työsarkaa Sirkka-Liisa Anttilan jälkeen.

Valintojen aikaa

Sunnuntai 6.6.2010 klo 12.19 - Timo Puustinen

Joensuun kaupunginvaltuusto valitsi maanantaina 31.5 uuden kaupunginjohtajan. Valituksi tuli äänestyksen jälkeen DI  Kari Karjalainen, joka on toiminut Raisiossa kaupunginjohtajana. Kari Karjalainen on juuriltaan Nurmeksesta kotoisin. Uskon, että saamme hyvän kaupunginjohtajan Joensuuhun.

Olin itse ja samoin meidän koko keskustan ryhmämme Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän johtajan Ilkka Pirskasen takana. Äänestyksessä Karjalainen sai 32 ääntä, Pirskanen 24 ääntä, Esko Juntunen 2 ääntä ja yksi valtuutettu äänesti tyhjää.

 

Keskustan puoluekokous

 

Keskustan puoluekokous tekee tärkeitä valintoja puolueen tulevaisuuden kannalta ensi viikonloppuna 11.-13.2010 Lahdessa. Puheenjohtajan nuijassa näyttävät vahvimmin kiinni olevan Mari Kiviniemi ja Mauri Pekkarinen. Toivon mukaan Mari Kiviniemi saa kokouksen enemmistön tuen taakseen.

Puolueen uskottavuuden kannalta on tärkeää, että vaihdetaan koko puheenjohtajisto ja puoluesihteeri uusiin nimiin Lahdessa. Keskustan vaalirahasotkulle ei näytä tulevan mitään loppua. Valitettavasti puoluesihteeri Jarmo Korhonen ei ole osannut vetäytyä puoluesihteeri –kilvasta pois. Jos Jarmo Korhonen jatkaa puoluekokouksen jälkeen puoluesihteerinä, niin Keskustan kannatuksen alamäki jatkuu ja osa puolueen toimijoista menettää uskonsa keskustan toimintaan ja siirtyy joko muihin puoleisiin tai isoon hiljaisten nukkuvien ryhmään. Timo Laaninen on puoluesihteeriksi sopiva pohjoiskarjalainen henkilö, joka palauttaisi uskon keskustan toimintaan.

Jarmo Korhosen johdolla on erilaisia sotkuja toiminnassa ollut. Viimeisin on tämä jäsenkorttien lähetys, jossa jäsenkortteja on käsittämättömästi mennyt puolueeseen kuulumattomille. Toisaalta taas osa ei ole saanut jäsenkorttia, vaikka jäsenmaksu on asianmukaisesti maksettu. Näin on käynyt myös itselleni henkilökohtaisesti. Mikähän lienee syynä…

Toukokuu

Sunnuntai 23.5.2010 klo 19.00 - Timo Puustinen

Kevät on edennyt toukokuussa reippaasti. Vielä 8.5 äitienpäivän aattona Koverossa satoi 5 cm uutta lunta ja keli näytti talviselta. Mutta nyt 23.5 on kesää jatkunut jo 10 päivää ja useita hellepäiviä on takana. Tähän mennessä on kevään ensimmäiset ruohonleikkaukset jo takanapäin. Varsin harvinaista näin aikaisin.

Metsänviljelytyöt ovat olleet metsänuudistusaloilla käynnissä jo parisen viikkoa. Itselleni kevät on ollut erilainen aikaisempiin vuosiin verrattuna, koska työtehtävät ovat muuttuneet toukokuun alusta. En ole puuhannut enää metsätaimien kimpussa kuten aikaisempina vuosina, vaan olen valmistautunut hoitamaan metsänomistajien sukupolvenvaihdoksiin liittyvää koulutushanketta. Ensi viikolla 25.5 alkaa Joensuussa ensimmäinen 25 metsätilan metsänomistajien koulutustilaisuus, jossa tavoitteena on toimivat omistajanvaihdokset ja tilojen siirtyminen nuorempien hoitoon. Kohderyhmää löytyy sillä 22000 metsänomistajan keski-ikä on Pohjois-Karjalassakin 60 vuotta. Tavoitteena on hankkeessa myöskin vaikuttaa tilojen pirstoutumisen ehkäisemiseen. Tämä hanke kestää näillä näkymin vuoden 2012 loppuun ja koulutustilaisuuksia järjestetään suunnitellusti tänä vuonna Nurmeksessa ja ensi keväänä Kiteellä.

Tilinpäätöspuheenvuoro 2009 taloudesta Joensuussa

Maanantai 26.4.2010 klo 20.00 - Timo Puustinen

Joensuun kaupungin viime vuoden tulos on ennakkoarviointeihin nähden suorastaan erinomainen. On  paljon mukavampi käsitellä tilinpäätöstä tässä tilanteessa, jossa talousarvio osoittaa 1,6 miljoonaa euroa ylijäämää, kuin se osoittaisi vaikkapa muutetun talousarvion mukaista 8,4 miljoonan euron alijäämää.

Talouden osalta ainoastaan liikuntatoimi ja sosiaali- ja terveyslautakunta ovat ylittäneet talousarvion viime vuonna. Sosiaali- ja terveystoimikin on yrittänyt kovasti parantaa tulosta ja kun muutamana aikaisempana vuonna sos-terveystoimen pelkkä budjettiylitys on ollut samaa suuruusluokkaa kuin teknisen toimen koko vuoden nettomeno, niin viime vuonna ylitys oli kohtuullinen, 2,3 miljoonaa euroa muutetusta talousarviosta. 

On erinomainen asia, että Joensuu on pysynyt kokonaisuudessaan valtuuston asettamassa 1,5 % menokehyksessä käyttötalouden osalta. Tällä tavalla meillä on mahdollisuus pärjätä jatkossakin, sillä kuntatalouteen tuskin valtiovallan taholta lisääntyvää helpotusta on odotettavissa, sillä sen verran vahvaa valtiovallan velkaantuminen on tällä hetkellä. 

Kun katselin mitä budjetin saatesanoissa syksyllä 2008 todettiin, niin silloin pidettiin sosiaali-ja terveyshuollon osalta esim. meidän keskustan ryhmän osalta tärkeänä, että Siilaisen terveysaseman hankesuunnitelma valmistuu vuonna 2009. Näin ei valitettavasti ole toteutunut, vaan suunnittelu on siirtynyt tälle vuodelle. On tärkeää, että Siilaisen suunnitelmat valmistuvat ja päästään rakennustöihin, ettei ensi vuonna tarvitse todeta samaa tilannetta asian siirtymisestä. Tämä Siilainen liittyy omalta osaltaan näihin jonotuspäiviin, joihin tarkastuslautakunta on ottanut kantaa jälleen kerran. Käsitykseni mukaan sosiaali- ja terveystoimi on kuitenkin yrittänyt parhaansa asian suhteen. Ilmeisesti on niin, ettei koskaan päästä sellaiseen ideaalitilanteeseen, että paikkoja on riittävästi. Mielestäni nuo sakkomaksut ovat aikansa eläneet, jotka kyllä pitäisi poistaa sairaanhoitopiirin laskutusarsenaalista.

Teknisen toimen osalta on todettava viime vuoden sujuneen hyvin. Vaikka hoidettavat alueet rakentamisen myötä ovat jatkuvasti kasvussa, niin kulut ovat pysyneet kurissa. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota rakennusvalvontaan ja rakennusjärjestyksen laadintaan. Vaikuttaisi siltä, että tarkastuslautakunta ei tässä ole ollut ihan hereillä kun on todennut, ettei rakennusjärjestys ole valmistunut vuoden lopussa, mutta todennut vastaavasti että kaupungin maapoliittinen ohjelma on hyväksytty 25.1.2010. Tuo rakennusjärjestyshän on hyväksytty samassa kokouksessa seuraavassa pykälässä, joten kyllä se on ollut vuoden lopussa valmiina ja tarkastuslautakunnan jäsenistä osa on valtuutettuja ja ovat olleet päätöstä tekemässä. 

Kaiken kaikkiaan viime vuosi on ollut Joensuun taloudessa hyvä. Jälleen kerran myöskin voidaan todeta, että ollaan panostettu peruspalveluihin sosiaali- ja terveyshuoltoon. 

Puheenjohtaja- ja puoluesihteerikisa

Sunnuntai 18.4.2010 klo 17.25 - Timo Puustinen

Puheenjohtajakilpaan  ilmoittautui lopulta 4 ehdokasta. Timo Kaunisto, Mari Kiviniemi, Mauri Pekkarinen ja Paavo Väyrynen ovat  ilmoittautuneet Keskustan puheenjohtajaehdokkaiksi

Puheenjohtajakilpa Keskustassa on siirtynyt vaiheeseen, jossa puheenjohtajaehdokkaita tentataan ympäri Suomea. Tässä suhteessa avaus oli viime viikonvaihteessa Kuopiossa ja Joensuussa. Aikaisempien gallupien ja Joensuussa sekä Kuopiossa tehtyjen ovensuukyselyjen perusteella näyttää odotetusti, että Mari Kiviniemi ja Mauri Pekkarinen kisaavat vahvimmin Keskustan puheenjohtajuudesta. Mielestäni myöskin Timo Kaunisto on esiintynyt edukseen niin näissä Itä-Suomen tilaisuuksissa kuin television viime viikkoisessa ehdokkaitten tentissä, joten ei olisi ihme jos hänen kannatuksensa kasvu lisääntyy puoluekokouksen lähestyessä. Hän on ollut ehdokkaista ainoa, joka on sanonut ja jolla on ollut varaa sanoa kantansa puoluesihteerikysymykseen ja siihen liittyvään alati jatkuvaan vaalirahakohuun. Oikeastaan oli vähän yllättävää, ettei Mauri Pekkarinen saanut Itä-Suomessa eroa kannatuskyselyissä Mari Kiviniemeen. Tämän ja myöskin piirijohtajille tehdyn kyselyn perusteella olisi nähtävissä, että hienoinen johtoasema kisassa olisi siirtymässä Mari Kiviniemelle. Näyttää siltä, että Keskusta on onnistumassa puheenjohtajaratkaisussaan hyvin.

Keskustan puoluesihteerikisan on ilolla todettava käynnistyneen. Ensimmäisenä ovat kisaan ilmoittautuneet Yrjötapio Kivisaari ja Simo Sorsa. Loppuviikosta ennakoitiin, että myös Suomenmaan päätoimittaja Timo Laaninen olisi lähdössä kisaan mukaan. Timo Laaninen on erinomainen ja varteenotettava puoluesihteeriehdokas.

Nykyinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen on sen verran ryvettynyt vaalirahasotkuissa, että puoluesihteeriä on syytä vaihtaa. Vaikka on ilmoitettu aiemmin, että totuus vaalirahakuvioista on tullut ilmi, niin siitä huolimatta jatkuvasti uutta tietoa asioista tulee. Jarmo Korhosen osalta ikävin asia on se, ettei hän kykene ottamaan asiasta vastuuta, vaan sysää sen eteenpäin alaisilleen. Parasta vastuunottoa tässä vaiheessa häneltä olisi, jos hän ilmoittaisi, ettei jatka puoluesihteerinä, jolloin saataisiin kaikki parhaat mahdolliset puoluesihteeriehdokkaat astumaan esiin. Puoluejohdon osalta tähän vaalirahajupakkaan ei tuo yhtään helpotusta pääministerin muistamattomuus ja ristiriitaiset lausunnot.

Palveluverkkosuunnitelma

Perjantai 19.2.2010 klo 20.11 - Timo Puustinen

Joensuun kaupungissa on vireillä palveluverkkotarkastelu, joka tähtää vuoteen 2020. Kaupunkisuunnittelulautakunnan tavoitteena on, että v. 2010 on laadittu palvelupisteverkon laatimisen periaatteet.

Palveluverkon uudistamisessa on ehdotonta, että sitä tarkastellaan kuntalaisten näkökulmasta ja tärkeää on asukkaiden tasapuolinen kohtelu sekä palveluiden alueellisen tasavertaisuuden takaaminen. Palveluverkkoselvityksessä on syytä ottaa huomioon uudet rakennettavat ja kehittyvät alueet Joensuussa.

Tehdyssä esityksessä Joensuun kaupunki on jaettu alueellisesti 7 alueeseen. Esimerkiksi Tuupovaara ja Kiihtelysvaara muodostavat yhden alueen. Edelleen 7 palvelualuetta muodostuvat 15 lähipalvelualueesta. Kiihtelysvaara ja Tuupovaara muodostavat erikseen omat lähipalvelualueensa.

Palvelut on alustavasti jaettu kolmeen ryhmään: Lähipalveluihin, aluepalveluihin ja keskitettyihin palveluihin. Lähipalveluitten tunnuspiirteenä on palveluiden päivittäinen tai vähintään viikottainen käyttö. Aluepalveluiden osalta tunnuspiirteenä on paitsi palveluiden harvempi käyttö niin myöskin maantieteellisesti laajempi asiakaspohja. Keskitetyt palvelut tarkoittavat käytännössä, että palvelu tuotetaan kantakaupungissa yhdessä paikassa.

Palveluverkon  laatimisen periaatteet ovat käyneet lautakunnissa lausunnoilla. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa laaditussa pohjaesityksessä on esimerkein kerrottu, mitkä palvelut kuuluvat lähipalveluihin ja mitkä taas aluepalveluihin sekä keskitettyihin palveluihin. Lautakunta on linjannut, ettei kaikkia lähipalveluiksi lueteltavia palveluita voida tarjota kaikilta lähipalvelualueilta. Toisaalta on todettu, ettei aluejako ole ehdoton.

Asia on tulossa kaupunginvaltuuston käsittelyyn 22.2.2010. Kaupunginvaltuusto linjaa, miten asiassa edetään ja sen pohjalta jokainen lautakunta valmistelee omat esityksensä siitä, mitkä palvelut tarjotaan milläkin alueella. Kaupunginvaltuustolle laaditussa esityksessä korostetaan, että periaatteet muodostavat kokonaisuuden. Kuitenkin annetut esimerkit ovat mielestäni vahvassa ristiriidassa asukkaiden tasapuolisen kohtelun kannalta. Jatkovalmistelun kannalta olisi syytä linjata, etteivät esimerkit ole kuin suuntaa antavia.

Otan tähän esimerkin koulupuolelta ja terveydenhuoltopuolelta. Esityksessä yläaste, yhtenäiskoulu ja lääkäripalvelut eivät ole lähipalveluita. Käytännössä yläaste tai yhtenäiskoulu ja lääkäripalvelut ovat lähipalveluita mm. Tuupovaarassa ja Kiihtelysvaarassa.

Tämän palveluverkon suunnittelua ohjaavat evästykset ja päätökset tulee olla sellaiset, että ko. palvelut säilyvät lähipalveluina Tuupovaarassa ja Kiihtelysvaarassa pitkien etäisyyksien vuoksi. 

 

 

Puheenjohtajakilpa käynnissä

Sunnuntai 24.1.2010 klo 17.58 - Timo Puustinen

Puheenjohtajakisa käynnistynyt

 

Kun Matti Vanhanen joulukuun 2009 lopussa ilmoitti, ettei hän ole enää kesäkuun 2010 puoluekokouksessa käytettävissä Keskustan puheenjohtajaksi, niin keskustelua asian ympärillä on riittänyt. Ensimmäiset pari viikkoa ilmoituksen jälkeen media tivasi Matti Vanhaselta syitä siihen, miksei hän ole käytettävissä puheenjohtajaksi jatkossa. Ihmetystä herättää, ettei ison ja vakaasti harkitsevan miehen ilmoitus tuntunut riittävän. Ilmoitus siitä, ettei mikään yksittäinen asia vaikuttanut siihen, vaan päätös oli kokonaisvaltainen ratkaisu, johon vaikutti moni asia.

Nyt tämän vuoden puolella ollaan siirrytty sitten spekuloimaan uudella puheenjohtajalla. Varteenotettavista puheenjohtajaehdokkaista ovat tähän mennessä kieltäytyneet ainakin Kimmo Tiilikainen, Anu Vehviläinen ja Paula Lehtomäki. Heillä kaikilla on ollut myöskin kokonaisvaltainen harkinta ja varsinkin naisministereillä on perheen ja lasten näkökulma painottanut asiaa siten, etteivät he tässä vaiheessa ole lähdössä mukaan puheenjohtajakilpaan. Mutta he ovat kaikki vielä nuoria ainakin Paavo Väyrysen mittapuun mukaan ja he voivat olla käytettävissä tehtävään tulevaisuudessa.

Puheenjohtajakilpaan ilmoittautui ensimmäisenä Paavo Väyrynen.  Paavo Väyrynen on toiminut jo kerran 10 vuoden jakson puheenjohtajana ja mielestäni se on yhden henkilön kohdalta ihan riittävä panos puheenjohtajuuden hoitamiseen. Kyllä Keskustasta pitäisi löytyä uusiakin kasvoja. Sama pätee mielestäni Anneli Jäätteenmäkeen, joka on myöskin kerran toiminut puolueen puheenjohtajana.

Puheenjohtajakilpaan ilmoittautui ensimmäisenä nuorempana vakavasti otettavana ehdokkaana kuntaministeri Mari Kiviniemi.  Kun muut naisministerit ovat jääneet kisasta pois, niin Mari Kiviniemi on vahva ehdokas puolueen puheenjohtajaksi. Hän ei todennäköisesti jää Paavo Väyrysen kanssa kuitenkaan kahdestaan kisaamaan, sillä todennäköisesti elinkeinoasioista vastaava ministeri Mauri Pekkarinen Keski-Suomesta lähtee myös vahvasti mukaan. Samoin nuorempi mieskansanedustajakaarti pohtii kuumeisesti mukaan lähtöä. Ehdokasehdokkaita on useita.

Puoluekokouksen yhteydessä valitaan myöskin puoluesihteeri. Puoluesihteeriä valittaessa tulee ottaa huomioon, että yhteistyön on toimittava puheenjohtajiston, mutta myös koko eduskuntaryhmän suuntaan. Nyt on ollut koko vaalikauden nähtävissä, ettei yhteistyö kummankaan sektorin suuntaan ole ollut toimivaa. Jos ei homma toimi, niin silloin täytyy myös puoluesihteerin vaihtua. Puheenjohtajaehdokkaiden on vaalikampanjan aikana syytä tuoda esille myös kanta puoluesihteeriehdokkaaseen.

Matti ei asetu ehdolle kesäkuussa 2010

Keskiviikko 23.12.2009 klo 18.09 - Timo Puustinen

Keskustan pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti tänään, ettei ole käytettävissä puheenjohtajaksi kesäkuun puoluekokouksen jälkeen vuonna 2010. Pääministeri ilmoitti syyksi, että hän menee jalkaleikkaukseen ensi vuoden marraskuussa ja on silloin todennäköisesti estynyt hoitamasta puheenjohtajan tehtäviä pidemmän ajan. Tilanteen ymmärtää erinomaisesti, kun samaan aikaan on käynnistymässä eduskuntavaalikamppailu ja silloin on puolueen puheenjohtajan oltava ahkerasti ”jalkautunut”. Sen verran rankkaa on pääministerin ohjelma ja median toiminta pääministeriä kohtaan ollut, että terveyden hoitaminen asettuu luonnollisesti oikealle kohdalleen arvoasteikossa.

Pääministerin ilmoituksen ajankohta oli erinomainen. Uusilla puheenjohtajakandidaateilla on aikaa miettiä kilpaan lähtöä rauhassa myöskin perheen ja tukijoiden kanssa. Tilanne on uusi, koska istuva puheenjohtaja ei ole mukana. Todennäköisesti tämä tietää sitä, että puheenjohtajaehdokkaita on paljon enemmän, kuin siinä tilanteessa, että Matti Vanhanen olisi mukana.

Välittömästi on alkanut myöskin spekulointi siitä pitäisikö pääministerin paikka vaihtaa myöskin saman tien. Mielestäni Matti Vanhasen tulisi ehdottomasti jatkaa pääministerinä jäljellä olevan vaalikauden kesäkuusta 2010 huhtikuuhun 2011. Uusi puolueen puheenjohtaja voisi keskittyä vaalityöhön ja vaalivoiton hankkimiseen täydellä tarmolla ja ”ansaita” pääministerin paikan. Siinäkin on jo tehtävää uudelle puheenjohtajalle.

Näin pohjoiskarjalaisena tilanne on myöskin mielenkiintoinen. Liikenneministerin pestiä tyylikkäästi hoitaneen Anu Vehviläisen soisi myöskin myönteisessä mielessä harkitsevan puolueen puheenjohtajan vaaliin asettumista. Tätä odottaa Pohjois-Karjalan väki.

Jatkuvaa kasvatusta vai ei?

Maanantai 7.12.2009 klo 6.45 - Timo Puustinen

Joensuun kaupunki on laatinut metsilleen hoito- ja käyttösuunnitelman. Suunnitelmaa käsiteltiin teknisessä lautakunnassa tiistaina 1.12 ja äänestyksen jälkeen (6-5) ohjelmaa esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi.

Ohjelmassa on kaupungin metsät jaettu erilaisiin hoitoalueisiin. Ohjelman mukaan lähimetsissä voidaan aivan oikein käyttää myös ns. jatkuvan kasvatuksen menetelmää. Teknisen lautakunnan kokouksessa vihreiden edustaja sosiaalidemokraattien kannattamana esitti, että jatkuva kasvatus tulisi olla talousmetsissäkin mahdollinen. Enemmistö allekirjoittanut mukaan lukien oli sitä mieltä, että jatkuvan kasvatuksen käytön rajoittaminen pelkästään kaupungin lähimetsiin on riittävä. 

Metsänhoidon linjaus on kokonaisvaltainen ja moniarvoinen viher- ja metsäalueiden pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma, joka on voimassa toistaiseksi ja jota päivitetään 10 vuoden välein. Metsänhoidon linjauksella luodaan pitkän tähtäyksen visio koko kaupungin metsänhoidolle.

Metsiä käytetään useampaan kuin yhteen käyttötarkoitukseen. Metsänhoidon linjauksella pyritään löytämään kaupungin omistamalle metsäalueelle sellainen käyttöohjelma, jota toteuttamalla metsän eri käyttömuodoista saatava kokonaishyöty on suurin. Hyötyjä ovat muun muassa puuntuotanto, ulkoilu ja virkistyskäyttö, maisemalliset nautinnot, käyttäminen vaihtomaina, suojelu ja monimuotoisuuden ylläpitäminen. Keskeisenä tavoitteena on turvata ja ottaa huomioon metsä- ja viheralueiden elinvoimaisuus, kestävyys, taloudellisuus, asuinympäristöjen viihtyisyys sekä luonnon monimuotoisuus.

Puhuttaessa jatkuvasta kasvatuksesta käytetään mielestäni väärää termiä, sillä erirakenteisen metsän kasvatus kuvaa asiaa paremmin. Esitetään yleensä myöskin, että se on luonnonmukainen metsänhoitovaihtoehto. Mielestäni näin ei ole, sillä luonnossahan metsä uudistuu tulipalon tai myrskyn kautta, mutta ns. erirakenteisessa kasvatuksessa uudistaminen tapahtuu järeimpiä yksilöitä poimimalla. Ei tulipalo tai myrsky poimi parhaimpia yksilöitä, vaan kaikki menee. Toinen harhakuvitelma on, että metsät monimuotoistuvat tällä systeemillä, mutta erirakenteisessa kasvatuksessa tuloksena on loppuvaiheessa yksipuolinen kuusikko. Mänty ja koivu eivät valopuina uudistu kuusikon alle ja kuusi taas ainoana puulajina sietää varjostusta. Erirakenteisesti kasvatettu kuusikko voi olla myös melkoinen tiheikkö, ellei minkäänlaista raivausta tehdä.

Metsien monimuotoisuus on normaalissa talousmetsässä kunnossa. Kun metsät uudistetaan, niin karuimmilla kasvupaikoilla uudistusalueille tulee esim. puolukkaa, rehevimmille alueille vadelmaa. Parhaita sienimaita ovat nuoret kuusikot, mutta ensimmäisen harvennuksen jälkeen tuotto vähenee. Erirakenteisesti kasvatetussa metsissä ei marjat ja sienet viihdy, eikä liikkuminen ole välttämättä helppoa ja maisema silmää miellyttävää. Tutkimusten mukaan ihmisten silmää parhaiten miellyttää normaalisti harvennettu talousmetsä, josta aluskasvillisuus on raivattu.

Eräs ikävä puoli erirakenteisen metsän kasvatuksessa on esim. metsäalan työllisyys. Kun tehdään kuusikoiden harvennuksia, niin talvi on ainut ajankohta, jolloin niitä voidaan tehdä juuristovaurioiden välttämiseksi. Pelkkä muutamana talvikuukautena hakkaaminen ei yksinkertaisesti ole urakoitsijoille kannattavasti mahdollista eikä teollisuuden puuhuolto onnistu. Puun hinta on harvennuksessa metsänomistajalle paljon heikompi kalliimpien korjuukustannusten takia.

Jatkuvaa kasvatusta tietyllä tavalla sovelletaan normaalissa metsänkäytössä. Jos esim. männikön tai koivikon alle syntyy kuusikko, niin nämä ylispuut hakataan pois, mutta ei käytännössä puhuta jatkuvasta kasvatuksesta, vaan kasvatushakkuusta.

Budjettia

Torstai 19.11.2009 klo 18.24 - Timo Puustinen

Joensuun kaupunki sai maanantaina 16.11 valmiiksi talousarvion vuodelle 2010. 180 muun kaupungin tapaan Joensuu joutui korottamaan kunnallisveroa ja korotus oli 0,5 prosenttia 19,5 prosenttiin. Veronkorotuksen taustalla on taantuma, joka on vienyt noin 8 miljoonaa euroa kuluvan vuoden verotuloista ja arviolta noin 20 miljoonaa euroa vuoden 2010 verotuloista. Puolen prosentin korotus tuo kaupungin kassaan noin 4,5 miljoonaa euroa ja vakinaisen asunnon kiinteistöveron korotus 0,45 %:iin 2 miljoonaa euroa lisää.

Vaikka kunnallisveroa on kunnissa nostettu, niin veronmaksajain kokonaisveroaste ei kohoa. Kuntaliiton toimitusjohtaja Timo Kietäväinen on todennut verotuksen kokonaisuudessaan pysyvän keskimäärin ennallaan  koko maassa. Niissä kunnissa, jossa verotusta on korotettu reilusti, niin verotus kiristyy, mutta kunnissa, joissa kunnallisvero pysyy ennallaan, verotus vähennysmuutosten takia kevenee.

Talousarvion laadinta sujui varsin yksituumaisesti. Valtuustoryhmät puivat talousarviota jo ennakkoon ja löysivät yhteisen näkemyksen. Kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen tehtiin enää noin 300.000 euron menolisäykset. Tehdystä veronkorotuksesta huolimatta verotulojen määrä ei kohoa. Valtionosuuksien määrän kohoaminen yli 10 miljoonalla eurolla mahdollistaa runsaan prosentin nousun talousarvion edellisen vuoden tasoon nähden. Valtuusto linjasi jo syksyllä strategiassaan, että käyttötalouden menojen kasvu on enintään 1-1,5 % valtuustokaudella. Hallintokunnittain käyttötalouden kasvu on suurinta sosiaali- ja terveydenhuollon alueella. Pienintä kasvu on esim. teknisen toimen alueella, jossa kasvu on 0 %.

Hyvää talousarviossa on, että investoinnit ovat vähintään samansuuruiset edelliseen vuoteen verrattuna. Vahva infran rakentamisen meininki toivon mukaan virittää myöskin muuta toimeliaisuutta ja parantaa ennen kaikkea työllisyyttä, joka on meidän joensuulaisten iso ongelma.

Hirvenmetsästys ohi

Perjantai 6.11.2009 klo 19.58 - Timo Puustinen

Hirvenmetsästys sujui tänä syksynä hyvien säiden vallitessa. Aloitimme Pirttijärven Erän osalta jahdin 10. lokakuuta ja päätimme 1. marraskuuta. Kelit olivat koko ajan aurinkoiset ja toisena viikonloppuna oli maassa muutaman sentin lumipeitekin.

Seurallamme oli tänä vuonna vain kaksi aikuisen hirven kaatolupaa. Lupamäärät olivat kauttaaltaan Tuupovaarassa vähentyneet. Kun metsästimme aikuista hirveä, niin todella monta kertaa mainiot koiramme eivät ymmärtäneet asiaa, vaan toivat emähirven kanssa passimiehen nähtäville joko vasan tai kaksi. Eihän siinä muu auta, kuin seurata katseella tilannetta. Oma koiranikin pääsi tekemään muutamia hyviä haukkuja, joista yksi johti hirven kaatoon.

Viimeisenä viikonloppuna lauantaina jäi pimeään saakka kolmella eri koiralla hirvet haukkuun, joissa yhdessä oli yksityinen naarashirvi, toisessa hirviemo vasan kanssa ja kolmannessa hirviemo kahden vasan kanssa. Sunnuntaina päätöspäivänä oli kaatohaukun lisäksi kahden muun koiran haukussa molemmilla hirviemo ja kaksi vasaa. Jos ei pedot syö vasoja talven aikana, niin ensi kesänä seuran alueella pyörii runsaasti ns. ”ylivuotisia” hirviä.

Hirvikanta vaihtelee alueittain varsin runsaasti. Pohjois-Karjalassa hirvitiheys on 2,5 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. Tuupovaarassa ja itärajan alueilla tiheys on keskimääräistä pienempi, kun taas Pohjois-Karjalan länsiosissa kanta on selvästi tiheämpi.

Viime vuonna suorittamassani kyselytutkimuksessa opinnäytetyötä varten selvitettiin metsänomistajien kantaa hirvitiheyteen Pohjois-Karjalassa. Tuloksena oli, että hirvikantaa tulisi vieläkin vähentää ja hirvitiheyden tulisi olla 2 hirveä tuhatta hehtaaria kohden.

Hirvitiheyden hallinta on tärkeä asia. Jos metsästyksessä vähän lipsutaan, niin kanta kohoaa varsin nopeasti. Eräs kannan hallintaan vaikuttava seikka on metsästäjäkunnan ikääntyminen. Meilläkin Pirttijärven Erällä asia oli konkreettisesti koettavana. Paitsi, että jokaisella jahtiin osallistuvalla oli vuoden aikana tullut yksi vuosirengas lisää, niin myöskin edellisvuoden 22 metsästäjästä osallistuvien määrä oli pudonnut 17:een. Pääosin ikääntymisen seurauksena. Jos väheneminen jatkuu näin, niin kovin paljon suurempaa määrää ei pystytä jatkossa metsästämään. Emmekä ole varmaan ainut metsästysseura, joka on tällaisessa tilanteessa.

Taitaa olla käymässä toteen professori Matti Kärkkäisen muutama vuosi sitten asian tiimoilta esittämä uhkakuva, että Suomessa lähitulevaisuudessa tarvitaan armeijan apua hirvikannan kurissa pitämiseen. Toivottavasti ei käy näin.

Teknisen strategia

Lauantai 19.9.2009 klo 11.16 - Timo Puustinen

Teknisen toimen strategiaa on kevään ja kesän aikana valmisteltu valtuustokaudelle 2009-2012. Strategia on käsitelty kaupunginhallituksessa ja tuodaan kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Strategiaa on valmisteltu kesäkuussa hyväksytyn koko kaupungin strategian pohjalta.

Vuoden 2009 alusta tapahtunut kuntaliitos, jossa Eno ja Pyhäselkä liittyivät Joensuuhun tuo oman lisänsä ainakin laajentuneena toiminta-alueena myös tekniseen toimeen. Sinällään muutos ei ole kovin dramaattinen, sillä edellinen liitos, jossa Tuupovaara ja Kiihtelysvaara liittyivät Joensuuhun toi mukanaan maaseutualueita. Alueet ovat vain laajentuneet ja enemmänkin on kyse kuluvan valtuustokauden aikana toimintatapojen yhdenmukaistamisesta koko kaupungin alueella.

Viime vuonna alkanut taantuma vaikuttaa kaupungin talouteen vahvasti. Kaupungin odotettavissa olevista verotuloista vuodelle 2009 on kadonnut taantuman myötä 8 miljoonaa euroa ja vuodelle 2010 ennakoiduista verotuloista 20 miljoonaa euroa. Tämä näkyy paitsi koko kaupungin niin myöskin teknisen toimen taloudessa. Edellisellä valtuustokaudella teknisen toimen menokasvu oli 1,5 %, mutta tulevalla kaudella ollaan nollakasvussa. Teknisen toimen alueella rakentamisen myötä hoidettavat alueet laajenevat kuitenkin koko ajan ja se tarkoittaa, että esim. katujen ja tiestön hoidon ja ylläpidon laatutasoa joudutaan laskemaan, leikkipuistojen määrää jo edellisellä valtuustokaudella tehtyjen päätösten mukaan vähentämään. Siitä huolimatta taso on pidettävä riittävän hyvänä.

Toisaalta tekniseen toimeen taantuma vaikuttaa positiivisesti monellakin tavalla. Taantuman myötä työllisyyden alenemisen takia on tärkeää lisätä investointeja. Näitä investointeja on vauhdittamassa myös valtiovalta, sillä Karjalan radan tasoylikäytävien poistaminen ja siihen liittyvät tiejärjestelyt ovat jo käynnistyneet ja kehätien rakentaminen siihen liittyvine katujärjestelyineen käynnistyy ensi vuonna.

Suurin investointihanke on Penttilän puhdistus, joka jatkuu vuoteen 2012 saakka ja puhdistamisen ohella alueella on käynnistynyt kaavoitus ja käynnistymässä alueen katujen ja kunnallistekniikan suunnittelu. Tähänkin hankkeeseen nimenomaan alueen puhdistamiseen Joensuun kaupunki on saamassa 2 miljoonaa euroa ympäristöministeriöltä.

Toinen asia, johon taantuma vaikuttaa ovat kustannukset. Jos teknisen toimen budjettikasvu on nolla, niin onneksi nyt kustannusnousu on ollut vähäistä viimeisen vuoden aikana. Samoin voidaan todeta Penttilän puhdistuksenkin osuneen Joensuulta todella hyvään aikaan, sillä puhdistuksen osalta jo sovittujen muutamien urakoiden osalta on saatu todella merkittäviä säästöjä arvioituun hintatasoon nähden.

Teknisen toimen strategiassa tärkeiksi asioiksi kohosivat liikenneyhteydet, jotka vaikuttavat elinkeinorakenteen kehittymiseen pitemmällä tähtäimellä. Edellä mainittujen tieasioiden lisäksi lautakunta on strategiassa maininnut mm. Varkauden ja Kuopion valtateiden perusparannukset. Nämä eivät sinällään liity teknisen toimen hoidettaviin asioihin vaan ovat yhteistyöhankkeita, joita on pidettävä esillä. Lienee tuskin ollut odotettavissa näin nopeaa edistymistä esim. valtatie 23:n eli Varkauden tien suunnittelussa, kun tiejohtaja Petri Keränen Savo-Karjalan tiepiiristä ilmoitti, että Varkauden tien suunnittelu käynnistyy ensi vuonna.

Teknisen toimen tärkeimpiä asioita on se, että huolehditaan siitä, että kaupungilla on maata, johon voidaan rakentaa. Maanhankinta ja maanhankinnan oikea-aikaisuus on strategian valmistelussa esille tullut asia, ja siihen liittyen kuluvana vuonna valmistuu maapoliittinen ohjelma, jossa linjataan mistä ja miten maata hankitaan. Kaupungin omalle maalle on helppo kaavoittaa ja suunnitella rakentamista. Reijola ja Karhunmäki ovat rakentamisen tärkein kasvusuunta.

Maanhankintaan ja tontinluovutukseen liittyen strategiassa linjataan, että Joensuu on seudun kilpailukykyisin toimija tonttien luovuttajana. Joensuun osuus seudun tontinluovutuksesta on vähintään 65 % yleensä ja 50 % pientalotonteista. Lähtökohtana on, että tontteja on saatavilla eri puolilta kaupunkia.

Tasapainoinen talous on teknisen toimen strategiaan kirjattu lähtökohta.

Koko kaupungin tasolla käyttötalouden menojen kasvuksi kaupunkistrategiassa on sovittu enintään 1,5 %. Teknisen toimialan osalta esim. talousarvion kehys ensi vuodelle on muodostettu vuoden 2009 talousarvion pohjalta ilman menojen korotuksia.

Tekninen toimi on kuitenkin viime vuosina pysynyt talousarviossa ja taloustilanne huomioon ottaen ei tietysti ole muuta mahdollisuuttakaan. Tekninen toimi seuraa talouden toteutumista säännöllisesti ja pystyy sitten toimimaan myös muuttuvassa tilanteessa.

Johtavana toimintaperiaatteena teknisellä toimella myöskin strategiassa on se, että tekninen toimi katsoo tulevaisuuteen ja kehittyy herkkäliikkeisesti muutosten myötä.

Kouluverkkoratkaisu 10.9

Sunnuntai 6.9.2009 klo 19.28 - Timo Puustinen

Kouluasiat ovat puhuttaneet Joensuun luottamushenkilöitä kevään ja kesän aikana. Joensuun, Enon ja Pyhäselän kuntaliitoksessa sovittiin, että kuntaliitoksella haetaan 4 miljoonan euron säästöjä liitoksen myötä talouteen. Koulutuslautakunnan osuus tästä summasta on 1,4 miljoonaa euroa.

Kuntaliitossopimuksessa on sovittu, että Enossa ja Pyhäselässä tietyt koulut jatkavat olemassaoloaan kuntaliitoksen jälkeen ja Enon lukiota tarkastellaan, kuinka tilanne sen osalta kehittyy. Eno ja Pyhäselkä olisivat itsenäisinä kuntina olleet tekemässä koulujen lakkautuspäätöksiä, mutta ne jätettiin kuntaliitoksen jälkeiseen aikaan uusien luottamushenkilöiden tehtäväksi.

Koulujen vähentämiseen on vaikuttamassa oppilaitten väheneminen. Joensuun alueella oppilaitten määrä vähenee keskimäärin sadalla vuodessa 2015 saakka ja tietää myös melkoista valtionosuuksien laskua. Jo muutaman viime vuoden ajan on Joensuussa ollut oppilasmäärä laskussa, mutta koulutoimen menoja ei ole supistettu, vaan ne ovat olleet vahvasti kasvussa.

Kuntaliitoksen jälkeen on kuntien talouteen vaikuttanut oleellisesti viime vuonna alkanut yleismaailmallinen taantuma. Taantuma on lisännyt työttömyyttä merkittävästi ja vaikuttanut verotulojen vähenemiseen, niin että yhteisö- ja kunnallisverotulojen kertymä uhkaa jäädä 8 miljoonaa euroa marraskuussa hyväksyttyä budjettia alhaisemmalle tasolle Joensuussa kuluvana vuonna. Talouden suunnitteluseminaarissa 31.8 tuotiin esille, että talouden alamäen vuoksi on syytä tehdä uusi talouden säästöohjelma, joka koulutoimen osalta tarkoittaa 1,5 miljoonaa euroa uusia säästöjä vuoden 2015 loppuun saakka.

 

Joensuussa koulutustoimen kouluverkon määrittää koulutuslautakunta. Kaupunginvaltuustolle esitti kesäkuussa keskustan valtuustoryhmän 8 jäsentä puheenjohtajansa Pekka Puustisen johdolla valtuustokysymyksen, jossa kysyttiin mm. sitä kuka päättää lopullisen linjauksen myöskin strategisesti tärkeässä kouluverkkoasiassa. Ratkaisuna kaupunginvaltuustolle 31.8 esitettiin, että päätökset tapahtuvat koulutuslautakunnassa.

Koulutuslautakunta on kuullut kouluja kevään ja elokuun kierroksilla. Koulutuslautakunta kokoontuu päättämään kouluverkkoasiasta torstaina 10.9 koulutoimenjohtaja Mauno Väänäsen esitysten pohjalta. Esityksessä esitetään lakkautettavaksi 5 alakoulua ja Enon lukio.

 

Valtuustoryhmät pohtivat näinä päivinä päätöksentekoa kouluverkkoratkaisussa. Koska valtuusto ei pääse asiassa sanomaan kantaansa lienee selvää, että valtuustoryhmän kannanotto tulee vaikuttamaan koulutuslautakunnan jäsenten päätökseen. Meillä keskustan ryhmässä ei yleensä ole ryhmäpäätöksiä, mutta mielestäni tässä päätöksessä koulutuslautakunnan jäsenten tulee toimia valtuustoryhmän enemmistön mielipiteen mukaan. Näin tietysti tällöin toteutuu myös valtuutettujen tahto. Keskustan valtuustoryhmä kokoontuu päättämään asiasta keskiviikkoiltana 9.9.

 

Itselleni on tässä vaiheessa muotoutunut selkeä näkemys kuinka tulisi toimia. Koulutoimenjohtajan esityksessä on Koveron koulu esitetty lakkautettavaksi kesällä 2011. Koska budjettiseminaarissa 31.8 tuli esille, että kaupunki joutuu käymään uuden säästöohjelmakierroksen kuluvan talven aikana, niin Koveron ja Tuupovaaran kouluverkkoratkaisun voi siirtää päätettäväksi ensi vuotena tässä yhteydessä. Samalla voi vielä vuoden seurata, mihin suuntaan koulun oppilasmäärä on kehittymässä.

Pyhäselässä on esitetty lakkautettavaksi Nivan, Rasikummun ja Vehkapuron koulut. Tämä on hyvä ratkaisu, koska uudet koulut, joihin oppilaat siirtyvät ovat lähellä ja hyväkuntoisia. Koulun oppilasmäärä on ollut kasvussa vain Vehkapuron alueella, mutta maanantai-illan valtuustokeskustelussa tuli ilmi, että Vehkapuron alueelta on käytännössä lähes sama matka Niittylahden kouluun, johon lapset myös siirtyvät.

Enossa Ukkolan koulussa on oppilaita vähän ja sen lakkauttaminen on kuntaliitossopimuksen mukaisesti perusteltua. Sen sijaan Enon lukion kohtaloa kannattaisi miettiä vielä. Aivan samalla tavalla, kuten Koveronkin kohdalla asiaa voisi tarkastella seuraavassa säästöohjelmassa, eikä vielä tällä kertaa tehdä lakkautuspäätöstä.

Vaalirahoitus ja gallupit

Sunnuntai 28.6.2009 klo 14.42

Vaalirahoitus on noussut kesän vahvaksi keskustelunaiheeksi. Erityisesti Keskustaa on syytetty vaalirahoitusepäselvyyksistä  ja puolueen puheenjohtaja on saanut muistella sanomisiaan ja tekemisiään v. 2007 lähtien ennen eduskuntavaaleja. Keskusta on nyt julkistanut omat vaalirahoituksensa vuoden 2007 eduskuntavaaleja koskien. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Keskustan toiminta ei saa täysiä pisteitä tässä asiassa, sillä ilmoitukset ovat tulleet vähitellen ja vain pakon edessä. Mielestäni puoluesihteeri, joka on junaillut näitä vaalirahoituskuvioita on toiminut taitamattomasti ja jättänyt puheenjohtaja Matti Vanhasen median eteen selvittelemään asioita. Toisaalta näin kesähelteillä voi ymmärtää puoluesihteerin pakenemisen lomailuun, mutta kahden kuukauden ”häviäminen” kesken kohun on vastuun pakoilua.

Keskustan on syytä muuttaa edelleen toimintatapojaan avoimempaan suuntaan. Vanhojen toimintatapojen on syytä väistyä. Tämä tarkoittanee käytännössä, että puoluesihteerinkin on syytä vaihtua seuraavassa puoluekokouksessa. Olisin ollut valmis tekemään vaihdoksen jo Joensuun puoluekokouksessa.

Vaalirahakohu tulee jatkumaan edelleen ainakin kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien osalta. Ihmettelen, ettei Jyrki Katainenkaan luvannut kertoa kokoomuksen vaalirahoituskuvioita. Media tulee kyllä pitämään asiaa esillä ja luulen, että se syö myös kokoomuksen kannatusta. Samoin on tilanne sosiaalidemokraateilla, viimeinen gallup osoitti 19,4 %:n kannatusta. Yllättävää on, ettei oppositioasema ole tuonut lisäkannatusta, vaan se kannatus painui keskustan kannatuksen alapuolelle niukasti. Voi todeta, että Jutta Urpilaisen oppositiopolitiikan tyylillä tulee olemaan hankaluuksia heille jatkossa.

Vaalirahoituskohussa on vihreät profiloitunut hyvin, kun se on ilmoittanut kaikki tukensa aiemmin. Vihreitten kannatus on kasvanut ja sille voi ennustaa erittäin vahvaa kasvua. Siihen vaikuttaa ministerinvaihdos, kun Anni Sinnemäki puolueen uutena puheenjohtajana aloitti ministerin pestin viime viikolla. Anni Sinnemäki tuntuu paistattelevan median osalta myötätuulessa ja hänen ajatuksensa ministerityön aloituksen osalta kuulosti sen verran raikkailta, että siitä löytyy tukea hyvälle jatkolle.   

Mielenkiintoiset EU-vaalit

Keskiviikko 10.6.2009 klo 6.41 - Timo Puustinen

Eu-vaalit pidettiin 7.6 ja europarlamenttiin valittiin 13 edustajaa aiemman 14 edustajan sijaan.

Europarlamenttivaalit eivät sytytä meitä suomalaisia. Äänestysprosentti jäi 40 %:iin ja putosi hieman edellisvaaleista. Erityisen huonosti Eu-vaalit kiinnostavat meitä pohjoiskarjalaisia, sillä maakunnan äänestysprosentti jäi 33,6 prosenttiin, vaikka kohosikin edellisvaaleista. Yleensäkin Helsingin tienoilla kiinnostus vaaleja kohtaan on suurempi kuin esim. maaseudulla Itä-Suomessa, vaikka luulisi olevan päinvastoin. Eu-rahoilla on ollut paljon käyttöä itäisen Suomen erilaisissa kehityshankkeissa.

Keskustan osalta vaalit menivät hyvin. Keskustan muutaman viime vuoden aikaisilla kannatuslukemilla 3 paikan saaminen on ainoa realistinen   tavoite. 4 paikkaan olisi tarvittu 24 %:n kannatus, eikä siihen pystynyt edes Kokoomuskaan, vaikka heidän kannatuksensa on liikkunut lähempänä sitä ja äänestysvilkkaus on hyvä Kokoomuksen perinteisillä kannatusalueilla. Tämän lisäksi Keskustan itäsuomalaisten yhteistyö vei hienosti europarlamenttiin Riikka Mannerin, joka on nuorin Suomesta valittu meppi 13 parlamentaarikon joukossa. Kaiken kaikkiaan Keskustan mepit jakaantuivat valtakunnallisesti hyvin, kun Anneli Jäätteenmäki on pohjanmaalta ja Hannu Takkula Lapin suunnalta.

Vaalien iso yllätys oli sosiaalidemokraattien jääminen 2 paikkaan. SDP on ollut oppositiossa, mutta sekään asema ei yllättäen ole auttanut sitä menemään vaalituloksessa Keskustan ohi. Vielä suurempi pettymys SDP:n jäsenistölle lienee se, että Mitro Repo sitoutumattomana ehdokkaana meni läpi ja ”varsinaisia” demareita meni läpi vain yksi. Kaiken kaikkiaan SDP:n kannalta olisi ehkä ollut parempi, ettei sitoutumattomia ehdokkaita olisi ollut mukana, sillä SDP olisi saanut 2 paikkaa ihan omilla voimillaan. Kokonaisuudessaan vasemmiston menestys vaaleissa oli huono, sillä Vasemmistoliitto menetti niukasti ainoan parlamentaarikon paikkansa.

Timo Soinin paikka ja hänen avullaan parlamentaarikoksi nousseen Sari Essayahin paikka sen sijaan ei ollut yllätys. 

Kokoomuksen kolme meppiä olivat parlamentissä aiemmin ja samoin ovat olleet vihreitten molemmat mepit ja Keskustan 2 meppiä. Kokonaisuudessaan suomalaiset parlamentaarikot ovat varsin kokeneita poliitikkoja ja heidän uskoisi pystyvän hoitavan Suomen etua ainakin sillä suhteellisella osuudella, jota 13 parlamentaarikon painoarvo EU:ssa edustaa.

Lippuasia

Maanantai 11.5.2009 klo 21.56 - Timo Puustinen

Lipputuen jakaantuminen on puhuttanut ja mietityttänyt kaupungin teknistä lautakuntaa jo puolen vuoden ajan.

Kaupunki on varautunut talousarviossaan vuodelle 2009 entisen suuruisella menoerällä, jossa on huomioitu kuntaliitoksesta tulevat menot Enon ja Pyhäselän osalta. Talousarvion laatimisen jälkeen lääninhallitus on laajentanut kaupunkikortin käyttöä Reijolaan ja Niittylahteen ja tähän ei ole osattu varautua talousarviossa. Niinikään huhtikuussa lääninhallitus teki päätökseen myönnettävästä valtionavustuksesta ja se oli Joensuun osalta 84000 euroa anottua pienempi.

Hyväksyessään viime vuoden puolella joulukuun ensimmäisessä kokouksessa lipputuen jaon vuodelle 2009 tekninen lautakunta edellytti, ettei talousarviota ylitetä ja lipputuen kohdentaminen päätetään uudelleen sitten, kun lääninhallituksen päätös lipputuen määrästä kevättalvella tulee. Kaupungin talousarvio on vuodelle 2009 alijäämäinen 4,9 miljoonaa euroa ja tässä taloudellisessa tilanteessa talousarvion ylitys ei ole mahdollinen.

Tekninen lautakunta käsitteli 5.5. ensimmäisen kerran lippuasiaa ja jätti asian kahdeksi viikoksi pöydälle. Asia ei ole ollenkaan helppo ja tähän liittyy useita näkökohtia. Varsin merkittävän osan lipputuesta vie lastenvaunujen ja saattajan osalta maksuttomat liput. Tähän liittyy kuitenkin omat ongelmansa, koska rahastaminen taas hidastaa bussin kulkemista ja on ennen kaikkea turvallisuusriski, kun lastenvaunut jätetään maksamisen ajaksi ilman valvontaa. Toinen asia on se, että maksullinen lippu ja lipun hintojen korotukset tulevat vähentämään joukkoliikenteen käyttöä, joka on nyt ollut Joensuussa lupaavasti kasvussa.

Jos lautakunta päättää pitää tuettuna entiseen tyyliin nuorisolipun, opiskelijalipun, lastenvaunujen ja saattajan sekä veteraanien osalta matkat maksuttomana, niin lippujen hintaa on korotettava selvästi. Kaupunkilippu tulisi kohoamaan 10 euroa 51 euroon kantakaupungin osalta ja 61 euroon Niittylahden ja Reijolan osalta. Opiskelijalippu (40 matkaa vuoden aikana) kohoaisi 45 eurosta 55 euroon ja nuorisolippu 37 eurosta 42 euroon kantakaupungin alueella.

Erinomaisia ratkaisuja ei asiassa ole. Sinällään jaettava rahamäärä on entisen suuruinen, mutta asiakaskunta, jolle tuki kohdentuu on suurempi. Kaupungin tuki joukkoliikenteeseen on valtion tuki huomioiden miljoona euroa.

Olen menossa vahvasti sille kannalle, että tämä vaihtoehto, jossa kaikki tuet säilytetään, mutta lippujen hintaa korotetaan selvästi olisi paras ratkaisu. Eräänä näkökohtana, joka tukisi tätä ratkaisua on vertailu naapurikaupunkiin Kuopioon, jonka kanssa Joensuulla on mm. yhteinen yliopisto. Kuopion kaupungilla on Kuopiolipun hinta 56 euroa ja nuorisolipun hinta 46 euroa, joten Joensuun vastaavat liput ovat vielä sittenkin 4-5 euroa halvempia ja siten hyvin vertailukelpoisia.

Asia tulee päätettäväksi 19.5. 

Kevät hidastelee

Sunnuntai 19.4.2009 klo 18.51 - Timo Puustinen

Kevät on lähestymässä varsin hitaasti. On ennätysmäistä, että huhtikuun 19 päivänä voi käydä hiihtämässä. Sinällään on vielä mielenkiintoista, että suurin ongelma ei ole lumen puute, vaan pehmeä tuore lumi, joka hidastaa menoa. Aika monena vuonna hiihtokelit ovat loppuneet maaliskuun loppupuolella Pogostan Hiihdon jälkeen.

Viime yönä oli vielä pakkasta yli 10 astetta. Kun lunta on näin paljon, kuten 18.4 alla otetussa kuvassa näkyy, niin on todennäköistä, että sitä on vappunakin vielä runsaasti. Tässä vaiheessa ei ole mahdollista vielä ajatellakaan siirtymistä autoilun osalta kesärenkaisiin.

 

 

 

 

 

 

 

 

Koveron Lastujärven tienoilla ovat joutsenetkin liikkuneet jo lähes kuukauden ajan. Tänäkin aamuna ne muutaman neliön sulassa jokisuussa ihmettelivät, etteikö kesä todellakaan meinaa tulla. No kuitenkin näin on parempi, että talvi jatkuu talven jälkeen mahdollisimman pitkään, jolloin vielä ikävämmän takatalven tulo ei ole niin todennäköistä.

 

Strategiaa

Sunnuntai 19.4.2009 klo 18.42 - Timo Puustinen

Kulunut huhtikuu on ollut melkoista strategioiden laatimisen aikaa. Tuntuu, että tässä kohta alkaa itsekin olla pelkkää strategiaa, vaikka ollaan vasta sivuutettu huhtikuun puoliväli.

Kaupunginvaltuutetut pohtivat huhtikuun alussa kaupungin strategiaa tulevalle 4 –vuotiselle valtuustokaudelle. Helmikuussa oli asian tiimoilta pidetty jo ensimmäinen yhden päivän tilaisuus. Kaupungin talous on erikoisen haasteen edessä lähivuosina voimakkaasti putoavien verotulojen vuoksi. Valtuutetuilta vaaditaan ensinnäkin olemassa olevan tilanteen sisäistämistä ja sen jälkeen toimenpiteitä, joilla talous saadaan sellaiseen uomaan, että kunnan tehtäviksi säädetyt palvelut pystytään tarjoamaan kaupunkilaisille. Yhteistyö ja yksituumaisuus olemassa olevassa tilanteessa ovat tärkeitä ja valtuuston yhteinen tahtotila kaupungin asioiden eteenpäin viemisestä tarvitaan. Yleensä vielä on niin, että yhteisesti valmisteltu strategia tulee pääosin toteutumaan tulevaisuudessa.

Kaupungin koko strategian ohella hallintokunnat valmistelevat kevään ja kesän aikana omat tarkemmat strategiansa, jotka pohjaavat valtuuston strategiaan. Tekninen toimi aloitti 17.4 oman strategian laatimisensa yhdessä rakennus- ja ympäristölautakunnan ja pelastuslaitoksen kanssa. Yhden päivän ajan mietittiin yhdessä teknisen toimen strategisia päämääriä ja kriittisiä menestystekijöitä. Työ jatkuu vielä syksyllä puolen päivän tilaisuudella.

Osana teknisen toimen työtä aloitettiin 6.4 maapoliittisen ohjelman luonti kaupungille. Iltaseminaarissa olivat mukana kaupunginhallitus, tekninen lautakunta ja kaupunkisuunnittelulautakunta. Seminaarissa saatiin rautaisannos tietoa tämän hetken tilanteesta ja tuotiin esille osanottajien näkökohtia, joita maapoliittisessa ohjelmassa täytyy olla. Tämäkin työ jatkuu vuoden mittaan ja tulee loppuvuonna valtuuston päätettäväksi.

Kaikilla hyvin menestyvillä organisaatioilla täytyy olla suunta, mihin ollaan menossa. Jottei strategiat olisi pelkkää Joensuun kaupungin strategiaa, niin viime viikolle osui myös Tuupovaaran Osuuspankin strategian pohtiminen. Näin ollen 4 strategiapäivän osuminen samalle kuukaudelle vähentää tehokkaasti vapaapäivien (= ns. pekkaspäivät) määrää ja näyttää siltä, ettei ongelmaksi muodostu, että nämä jäävät pitämättä.

Työnantajani metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala, mhy Raja-Karjala, mhy Länsi-Karjala ja mhy Keski-Karjala päättivät 15.4 muodostaa yhteisen metsänhoitoyhdistyksen koko Pohjois-Karjalaan vuoden 2010 alusta. Toimihenkilöiden yhdysmiehenä luulen, että tämä tuo mukanaan uusia mhy:sten strategisia asioita.

Loitimon osayleiskaava

Tiistai 31.3.2009 klo 17.11 - Timo Puustinen

Kaupunginvaltuusto hyväksyi eilen Loitimon osayleiskaavan entisten Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kuntien alueelta. Kaavan työstäminen aloitettiin Tuupovaarassa jo v. 2004 itsenäisen kunnan aikaan, joten kaavan saamiselle finaaliin oli jo aikakin. Alun perin kaavan laatiminen aloitettiin Tuupovaarasta Loitimon alueelta, mutta kuntaliitoksen jälkeen siihen tuli mukaan myös perustellusti Loitimon alue Kiihtelysvaaran puolelta.

Kaavan viivästyminen kertoo siitä tosiasiasta, että kaavoittajista on tällä hetkellä olemassa vajetta. Asia on ollut näin paitsi Joensuun osalta, niin myöskin asiassa pohjatyötä tehneen konsultin osalta. Kaavaratkaisuja on paljon vireillä ja odottamassa, mutta tässä kaavassa oli myöskin runsaasti osallisia eli maanomistajia, joiden oikeuksiin kaavan laatiminen vaikutti.

Osayleiskaavan parasta antia on se, että keskitetysti käydään läpi suhteellisen laajan alueen rantarakentamisoikeudet. Kaavalla turvataan paitsi maanomistajien tasapuoliset oikeudet, niin myöskin mahdollistetaan rakentamisoikeudet ranta-alueelle paitsi hakijan niin myöskin luvanmyöntäjänä olevan kaupungin kannalta tämän prosessin avulla. Kaavahan sisältää noin 190 uutta loma-asuntopaikkaa, jotka on mahdollista rakentaa kaavan perusteella.

Kaavan laadinta on pitkä prosessi. Kaavan laadinnan eri vaiheissa on oltu yhteydessä maanomistajiin, kuultu heidän toiveitaan, saatu kirjallisia vastineita, otettu kaavan laatijan puolelta kantaa esitettyihin asioihin. Vaikein asia on tietysti rantarakentamisoikeus ja rakentamiseen oikeutetun rantaviivan määrittely ja sitten rantaviivan määrittelyn ymmärtäminenkin. Pääsääntöisesti periaatteena on ollut, että järvialueilla myönnetään 4-5 rakennuspaikkaa rantakilometrejä kohden ja aina otetaan huomioon jo tehty rakentaminen. Rakentamisoikeuteen vaikuttaa kantatilasta vuoden 1969 jälkeen lohkaistut tilat ja niille myönnetyt rakennusluvat, joten rakentamisoikeuteen vaikuttaa merkittävästi kantatilan rakennushistoria.

Kaavan laadinnan eri vaiheissa on tuotu esille myös mahdollista puutteellista valmistelua. Tämä on tullut esille etenkin luonnonystävien  taholta. Kaavassa on kuitenkin otettu esille kaikki merkittävät luonnon ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät asiat ja lisäksi metsälaki erityisesti 10 §:n osalta säätelee metsien erityisten tärkeiden ympäristöjen säilymistä, vaikkei niitä olekaan kaavaan mitenkään mahdollista sisällyttää.

On otettava huomioon, että  jos kaavaa ei laadittaisi, niin toinen vaihtoehto on, että rakentamisluvat myönnetään poikkeusluvalla. Tällöin tarkastelu rajoittuu vain käsiteltävään rakennuspaikkaan ja luvan myöntämisen yhteydessä ympäristön tarkastelu on huomattavasti suppeampi. Kaavaa laadittaessa ympäristö otetaan myös luonnonsuojelun näkökulmasta huomattavasti paremmin ja riittävästi huomioon myös tässä Loitimon kaavatarkastelussa.

Keskustan valtuustoryhmä oli yksimielisesti hyväksymässä esitettyä kaavaa. Tuupovaaralaisen kaupunginvaltuutettuna toivon edelleen, että oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen laadinta jatkuu edelleen. Tuupovaarassahan laadittiin kaavoitusohjelma ja tässä vaiheessa voidaan siirtyä valmistelemaan seuraavaa aluetta.