Hirvenmetsästys ohi

Hirvenmetsästys sujui tänä syksynä hyvien säiden vallitessa. Aloitimme Pirttijärven Erän osalta jahdin 10. lokakuuta ja päätimme 1. marraskuuta. Kelit olivat koko ajan aurinkoiset ja toisena viikonloppuna oli maassa muutaman sentin lumipeitekin.

Seurallamme oli tänä vuonna vain kaksi aikuisen hirven kaatolupaa. Lupamäärät olivat kauttaaltaan Tuupovaarassa vähentyneet. Kun metsästimme aikuista hirveä, niin todella monta kertaa mainiot koiramme eivät ymmärtäneet asiaa, vaan toivat emähirven kanssa passimiehen nähtäville joko vasan tai kaksi. Eihän siinä muu auta, kuin seurata katseella tilannetta. Oma koiranikin pääsi tekemään muutamia hyviä haukkuja, joista yksi johti hirven kaatoon.

Viimeisenä viikonloppuna lauantaina jäi pimeään saakka kolmella eri koiralla hirvet haukkuun, joissa yhdessä oli yksityinen naarashirvi, toisessa hirviemo vasan kanssa ja kolmannessa hirviemo kahden vasan kanssa. Sunnuntaina päätöspäivänä oli kaatohaukun lisäksi kahden muun koiran haukussa molemmilla hirviemo ja kaksi vasaa. Jos ei pedot syö vasoja talven aikana, niin ensi kesänä seuran alueella pyörii runsaasti ns. ”ylivuotisia” hirviä.

Hirvikanta vaihtelee alueittain varsin runsaasti. Pohjois-Karjalassa hirvitiheys on 2,5 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. Tuupovaarassa ja itärajan alueilla tiheys on keskimääräistä pienempi, kun taas Pohjois-Karjalan länsiosissa kanta on selvästi tiheämpi.

Viime vuonna suorittamassani kyselytutkimuksessa opinnäytetyötä varten selvitettiin metsänomistajien kantaa hirvitiheyteen Pohjois-Karjalassa. Tuloksena oli, että hirvikantaa tulisi vieläkin vähentää ja hirvitiheyden tulisi olla 2 hirveä tuhatta hehtaaria kohden.

Hirvitiheyden hallinta on tärkeä asia. Jos metsästyksessä vähän lipsutaan, niin kanta kohoaa varsin nopeasti. Eräs kannan hallintaan vaikuttava seikka on metsästäjäkunnan ikääntyminen. Meilläkin Pirttijärven Erällä asia oli konkreettisesti koettavana. Paitsi, että jokaisella jahtiin osallistuvalla oli vuoden aikana tullut yksi vuosirengas lisää, niin myöskin edellisvuoden 22 metsästäjästä osallistuvien määrä oli pudonnut 17:een. Pääosin ikääntymisen seurauksena. Jos väheneminen jatkuu näin, niin kovin paljon suurempaa määrää ei pystytä jatkossa metsästämään. Emmekä ole varmaan ainut metsästysseura, joka on tällaisessa tilanteessa.

Taitaa olla käymässä toteen professori Matti Kärkkäisen muutama vuosi sitten asian tiimoilta esittämä uhkakuva, että Suomessa lähitulevaisuudessa tarvitaan armeijan apua hirvikannan kurissa pitämiseen. Toivottavasti ei käy näin.