Vuoden viimeisiä päätöksiä

Tiistai 27.12.2011 klo 14.40 - Timo Puustinen

Kaupunginvaltuuston vuoden 2011 viimeisessä kokouksessa keskusteltiin ruokahuollon järjestämisestä ja yhteistyöstä. Joensuun kaupungilla, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymällä ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymällä on lähivuosina mittavat haasteet ruokahuollon järjestämisessä ja erikoisesti siihen liittyvissä investoinneissa. Erityisesti sairaanhoitopiirillä on kiire tilojen rakentamisen suhteen. Tarjolla oli yhteistyötä tilojen rakentamiseksi. Pohjaesityksenä oli osakeyhtiömalli, mutta kokouksen kuluessa nousi esille myös tilojen rakentamisen selvittäminen myös jollain muulla organisaatiorakenteella, esim. liikelaitosmallilla. Valitettavasti tuo tarjottu yhteistyömahdollisuus kariutui äänestyksessä ja saattaa käydä niin, että jokainen organisaatio rakentaa oman keskuskeittiönsä Joensuuhun. Itse mukaan lukien keskustaryhmä enemmistönä oli selkeästi yhteistyön kannalla.

Tekninen toimi kehittää kaupunkia

Vuoden viimeisessä teknisen lautakunnan kokouksessa hyväksyttiin ensi vuoden talouden käyttösuunnitelma. Tekninen toimi jatkaa vahvasti kaupungin kehittämistä, vaikka teknisen toimen budjetin kasvu-% on monena vuonna ollut pyöreä 0. Teknisellä puolella on saatu juuri viimeistelytöitä vaille valmiiksi Penttilänrannan puhdistusurakka, joka tuli maksamaan noin 15 miljoonaa euroa alun perin arvioidun 21 miljoonan euron sijaan. Joensuun kehätien rakentaminen valmistuu tulevana vuonna ja tämän jälkeen alkaa siltojen rakentaminen. Ensimmäisenä on vuorossa Penttilään tulevan Ylisoutajan sillan rakentaminen v. 2012-2013 ja sitten Sirkkalan sillan rakentaminen vv. 2013-2014. Kun nämä sillat ovat valmiit, niin sitten lähivuosina Suvantosillan voi laittaa kiinni peruskorjausta varten.

Myös tekniselle lautakunnalle esiteltiin 14.12 ehdotus Joensuun keskustan osayleiskaavaksi. Tämä ehdotus tulee seuraavan vuoden aikana aiheuttamaan voimakasta keskustelua, sillä siihen liittyy myös suojelutarpeita vanhojen ja edustavien rakennusten säilyttämiseksi. Näistä suojelukohteista on tehty rakentamiskieltoehdotus, josta kaupunginhallitus päättää 27.12.2011.  Rakennuskielto vapautuu joko valmistuvan asemakaavan myötä tai osayleiskaavan hyväksymiskäsittelyn yhteydessä. Tavoitteena osayleiskaavan suhteen on se, että kaupunginvaltuusto voi vuoden 2012 lopussa hyväksyä kaavan. Kaavoitus tuo mukanaan paitsi liikennejärjestelyjä, niin myöskin mahdollisuuden rakentaa niin asuntoja kuin liiketilojakin ydinkeskustaan. Liiketilojen rakentamisen pohjana on vuoden lopussa valmistunut Joensuun kauppapaikkaselvitys. Osayleiskaavan hyväksymisen yhteydessä on erityisen tarkkaan mietittävä, kuinka paljon Joensuun kaupungilla on varaa ottaa vastuulleen ja maksettavaksi rakennusten suojelusta aiheutuvia kustannuksia. Kustannuksia on tulossa muutoinkin esim. ikääntyvän väestön myötä.

Jahtia ja juhlaa

Tiistai 22.11.2011 klo 21.51 - Timo Puustinen

Metsästysvuosi alkaa olla lopuillaan, kun luntakin on eilen 21.11. satanut Tuupovaaraan. Alkaa olla talven tuntua.

Oma metsästysseura Pirttijärven Erä vietti 50-vuotisjuhlia 12.11.2011. Seuralla on ollut kehittyvä historia koko 50 vuoden ajan. Kun seura aloitti v. 1961, niin jäseniä oli metsästysseurassa 14 ja nyt 50 vuotta myöhemmin 99. Seura on vuosien saatossa rakentanut itselleen nylkyvajan, metsästysmajan ja kodan. Monta hienoa hetkeä on vietetty paitsi metsästyksen, niin myöskin siihen liittyvän talkoilun ja järjestötyön parissa. Monet työtunnit ovat kuluneet jäsenen, puheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan, hirvenmetsästyksen johtajan tehtäviä hoitaessa. Pirttijärven Erä on vahva metsästysseura, jolle voi toivottaa menestystä tuleville vuosikymmenille.

Tänä syksynä Pirttijärven Erällä oli hirvenkaatolupia 3 aikuiselle ja 1 vasalle. 6 päivää kesti näitten lupahirvien jahtaaminen. Tänä vuonna sattui varsin erikoinen tapaus, että 1 hirvi oli sairas ja seura sai uuden kaatoluvan sairaan hirven vuoksi. Kun lähdimme ”ylimääräistä” hirveä metsästämään, niin alueelta saatiin 8 hirven havainnot, mutta onneksi vain yksi ammuttiin. Itselleni sattui metsästyksen ensimmäisenä päivänä taas hieno tapaus, kun pääsin oman koiran haukusta ampumaan hirvenvasan. Ja siihen haukkuun oli tullut kaveriksi myös toinen koira.

Metsästyspäätöksiä

Metsästyskauden päätöstä alkaa oireilla se, kun aletaan suunnittelemaan ja tekemään päätöksiä seuraaville jahtikausille. Tänään oli teknisessä lautakunnassa esillä kaupungin maiden vuokraaminen metsästysseuroille seuraavaksi 5 vuodeksi. Päätöksessään tekninen lautakunta alensi esittelytekstissä ja päätösehdotuksessa ollutta metsästysmaiden vuokraa 50 %. Tulevalle 5 – vuotiskaudelle on kaiken riistan metsästysoikeudesta maksu 0,20 euroa/hehtaari/vuosi metsästysseuroille. Se kattaa metsästysvuokrasopimusten käsittelystä kaupungille tulevat kulut, mutta ei ole lähellekään samaa luokkaa kuin yhtiöiden perimät vuokrat. Päätös ottaa huomioon metsästysseurojen tekemän arvokkaan työn niin maaseudun ihmisten kuin luonnonkin hyväksi.

Kaupungin talous 2012

Sunnuntai 6.11.2011 klo 10.55 - Timo Puustinen

Kaupunginvaltuusto käsitteli vuoden 2012 veroprosentteja lokakuun viimeisessä kokouksessaan. Kaupunginvaltuusto yksimielisesti linjasi veroprosentit samoiksi, jota ne vuonna 2011 ovat olleet. Joensuun kaupunki on vaalikauden strategioissaan linjannut veroprosentin koko vaalikaudelle ja sen mukaan on yritetty toimia. Tässä ollaan onnistuttukin ja tällä hetkellä Joensuun kaupungin veroprosentti on ihan kilpailukykyinen vastaavien kokoisten kaupunkien veroprosentteihin.

Kaupungin talousarvion käsittely on meneillään kaupunginhallituksessa ja valtuustoryhmissä parhaillaan. Keskustan valtuustoryhmä on käsitellyt asioita kokouksessaan ja keskustan ryhmällä on muutamia selkeitä esityksiä kaupunginjohtajan tekemään talousarvioehdotukseen:

1) Kotihoidon tuki eli kuntalisä tulee säilyttää. Tällä tavoin turvaamme perheiden valinnanmahdollisuutta lastensa hoidon järjestämisessä. Taloudellisesti muut vaihtoehdot ovat kalliimpia, koska aiheuttavat rakennuspaineita.

2) Järjestöjen avustukset säilytetään ennallaan. Näin turvataan vapaaehtoistyön ja harrastustoiminnan jatkuminen.

3) Yksityistieavustukset pidetään entisellä tasolla Joensuun talousarviossa: Maassamme on 78 000 km valtion teitä ja yli 350 000 km yksityisteitä. Joensuussa yksityisteiden suhteellinen osuus on suurempi. On välttämätöntä, että yksityisteiden hoitoa avustetaan, sillä pieni tuki auttaa ja helpottaa omalta osaltaan yksityisteiden hoitoa. Yksityisteitä käyttävät asukkaiden lisäksi  mökkiläiset, marjastajat ja muut luonnossa liikkujat. Puu- ym. tavarakuljetusten turvaaminen vaatii ympärivuotista hoitoa.

4) Kerrostalojen hissirakentamiseen tarkoitetut hissiavustukset on turvattava. Lähivuosina eläkeläisten ja varttuneemman väen muuttopaine lähivuosina kaupungin keskustaan vaatii  hisseillä varustettujen kerrostalojen asuntotarjontaa.

 

Kaupungin talousarvioehdotuksessa on esitetty myös, että Tuupovaaran nuorisotalo otetaan pois nuorisotoiminnan käytöstä vuoden 2012 aikana ja talo laitetaan myyntiin. Vastustan tätä hanketta ja jos se on vielä kaupunginhallituksen esityslistalla vuoden 2012 talousarvioksi, niin tulen esittämään asian poistamista. Nuorisotalolla on ollut oma tärkeä historiansa Tuupovaarassa ja tällä hetkellä se lienee kaupungin toimivimpia nuorisotiloja.

Kaupunginvaltuuston talousseminaari 1.-2.9.2011

Sunnuntai 4.9.2011 klo 15.18 - Timo Puustinen

Joensuun kaupunginvaltuusto piti talousseminaaria Nurmeksessa 1.-2.2011. Kaupunginvaltuustolla oli talousseminaarille 2 isoa aihetta. Ensimmäinen oli organisaatiomuutos vuoden 2013 alusta alkaen ja toinen vuoden 2012 talousarvion näkymät.

Ensimmäisenä päivänä käsittelyssä oli organisaatiomuutos. Tätä oli valmisteltu vuoden aikana ja asia oli esitelty valtuustolle jo 13.6. Organisaatiomuutoksessa siirrytään selkeämmin tilaaja (järjestäjä) – tuottaja (toteuttaja) malliin. Käytännössä tarkoittaa, että kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus toimivat palveluiden tilaajina ja lautakunnat palvelujen toteuttajina. Tämä edellyttää, että kaupunginvaltuustolla on nykyistä paremmin tiedossa eri palvelujen kustannukset ja määrät, joita tarvitaan. Valtuutetut olivat varsin yksituumaisia, että valmistelua jatketaan edelleen tältä pohjalta.

Toisena valtuustoseminaaripäivänä oli sitten esissä tavallaan paluu arkeen. Valtuutetut saivat tiedokseen sen, mitä uusi hallitusohjelma vuosille 2012-2015 tuo kunnille tullessaan. Edelleen valtuutetuille esiteltiin tilatyöryhmän tulokset ja toimenpide-ehdotukset, jotka pohjautuivat jo tiedossa oleviin hallitusohjelman linjauksiin.

Hallitusohjelman linjaukset vaikuttavat jo tulevana vuonna mm. siten, että kunnan saaman valtionosuuden osalta indeksitarkistusta ei tehdä, vaikka kustannukset ovat useamman prosentin nousseet. Valtionosuudet eivät euromääräisesti sinällään laske, mutta palvelutarpeet ovat lisääntyvien tehtävien myötä pikkuhiljaa nousussa inflaation kohoamisen ohella. Yksi ikävä päätös hallituksen linjauksissa on pienten lukioiden valtionavun lakkaaminen, joka tekee Joensuun kaupungin talouteen 450.000 euron loven.

Alustavien laskelmien mukaan Joensuun talousarvio näyttää vuodelle 2012 noin 8-9 miljoonan euron alijäämää. Tämä tarkoittaisi veroprosenttina yhden prosentin nousua kunnallisverossa. Koska kunnallisvero on pyritty pitämään vaalikausittain vakaana, niin kunnallisveron korotus olisi poikkeus kaupunginvaltuuston hyväksymästä strategiasta. Kun myöskin jatkossa talous tulee kiristymään lisääntyvästi, niin tätä valttikorttia talouden ratkaisemiseksi ei tule käyttää nyt.

Talousarviokeskustelua tullaan syksyllä käymään taas kouluverkon ja nimenomaisesti lukioverkon ympärillä. Vasta toukokuussa kaupunginvaltuusto äänestysten jälkeen päätti kiistellyistä kouluverkkolinjauksista. Ja nyt hallitusohjelma on muuttanut tilannetta niin, että 450.000 euroa on menossa koulutoimelta pois. Tämä ei ollut tiedossa, kun päätöksiä toukokuussa tehtiin. Vaikein on tilanne Enossa, jossa on myös uuden rakentaminen suunnitteilla Uimaharjuun kaupunginvaltuuston päätösten mukaisesti. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa olisi virkamiesten esitysten mukaan Enossa mahdollista säästää investoinneista 2,5 miljoonaa euroa. Tämä siinä tapauksessa, jos Uimaharjuun rakennettaisiin vain ala-aste ja yläkoululaiset siirtyisivät lakkautettavan lukion tiloihin.

Tässä ovat vastakkain vasta keväällä tehty päätös kouluverkoista ja muuttuneen taloustilanteen myötä säästäminen investoinneissa ja myös käyttömenoissa. Päätösten tekeminen ei tule olemaan helppoa olipa päätökset millaisia tahansa.

Elotapahtuma 20.8.

Torstai 25.8.2011 klo 21.49 - Timo Puustinen

Keskustan Joensuun kunnallisjärjestö järjesti elotapahtuman Joensuun matkustajasatamassa lauantaina 20.8.2011.

Syksyn poliittinen toiminta alkaa olla käynnistymässä. Keskustan kunnallisjärjestö halusi omalta osaltaan olla virittämässä poliittista keskustelua ja mielipiteitten vaihtoa järjestämällä tämän elotapahtuman. Ennen kaikkea Keskusta halusi tuoda julki omia näkemyksiään päätettäviin ja keskustelussa oleviin asioihin.

Keskustan Joensuun kunnallisjärjestö oli saanut elotapahtumaan vieraakseen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kimmo Tiilikaisen. Kimmo Tiilikainen toi esille Keskustan vaihtoehtoisia budjettinäkemyksiä. Kimmo Tiilikaisen mukaan keskusta olisi hankkinut verotuloja arvonlisäveron 2 %:n nostolla ja kohdentanut budjettivaroja enemmän mm. yritystoiminnan kehittämiseen. Kimmo Tiilikaisen puheenvuoron ajatuksia oli samana iltana kuultavana Yleisradion pääuutisten ensimmäisenä aiheena.

Toisen puheenvuoron käytti oma kansanedustaja Anu Vehviläinen. Mukana oli runsaasti Keskustan järjestöväkeä ja valtuutettuja kuuntelemassa joensuulaisten mielipiteitä.

Elotapahtumassa tuli esille, että Joensuun talous on tällä hetkellä hyvässä kunnossa, mutta haasteita on olemassa ja tulossa. Kuten olemme kaupungin johdon viesteistä saaneet lehdistä lukea, niin uuden hallitusohjelman myötä Joensuun taloudesta on jo ensi vuonna katoamassa 9 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa yhden veroprosentin suuruista summaa.

Tämän lisäksi on valtiovarainministeri Jutta Urpilainen viikolla 33 budjettiesityksessään tuonut esille, että kunnilta karsitaan valtionapuja 613 miljoonaa euroa joka vuosi. Se on 2,5 miljardia euroa vaalikautena. Kuntaliiton Timo Kietäväisen laskelmien mukaan se tietää keskimäärin valtakunnassa 0,7 %:n vero-%:n nostoa kunnallisverossa. Kun otetaan lisäksi valtion kunnille sälyttämät muut tehtävät, niin kuntien paine veronkorotuksiin on nouseva. Kun maan hallitus ei nosta verotusta, niin se näyttää teettävän sen kunnilla. Meillä Joensuussa on sitouduttu vaalikausittain samaan veroprosenttiin ja Keskustan näkemyksen mukaan siitä on syytä pitää nytkin kiinni.

Tähän elotapahtumaan oli varattu lohikeittoa ja kahvit, jotka maistuivatkin hyvin joensuulaisille. Soppaa kävi maistamassa 300 ihmistä.

Elotapahtumassa oli tarjolla myös musiikkia. Taitava joensuulainen hanuristi Marko Kotilainen viihdytti useaan kertaan. Marko Kotilainen voitti tänä vuonna Kultainen harmonikka –kilpailun Ikaalisissa, joten näyttöä osaamisesta on. Lauluista huolehti Arttu Leppänen, säestäjänään Tommi Ilonen.

 

Maratonvaltuusto 30.5

Torstai 9.6.2011 klo 22.40 - Timo Puustinen

Toukokuun viimeisenä päivänä oli kaupunginvaltuustolla todellinen päätöskokous. Tässä superkokouksessa oli esityslistalla vuoden 2010 tilinpäätös ja kaupungin palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2020 saakka. Tämän lisäksi oli palveluverkkoon liittyviä kouluratkaisuja yhteensä 4 ratkaisua.

Tilinpäätös oli suhteellisen helppo asia ja siitä kaupunki voi kiittää ylimääräistä verotilitystä, joka saatiin kaupungille v. 2010. Kaupungin tilinpäätös oli tämän ansiosta hyvä ja tuo ylimääräinen verotilitys antoi 2 vuotta lisää aikaa järjestellä kaupungin taloutta mm. pieneneviä valtionosuuksia silmällä pitäen.

Kouluverkko

Kouluverkkoasia on ollut vaikea asia, niin kantakaupungissa kuin kylilläkin. Kouluverkon muutokseen on vaikuttanut vähenevä oppilasmäärä. Toinen oleellisesti vaikuttava asia on uusien alueitten rakentuminen ja toisaalta maaseutualueitten koululaisten määrän väheneminen. Joensuu on viime vuonnakin satsannut koulutustoimeen edellisvuotta enemmän, vaikka koululaisten määrä on vähentynyt 200 oppilaalla.

Kovero

Keskustan osalta 3 ratkaisussa neljästä toimittiin yksimielisesti valtuustossa varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan esittämällä tavalla. Koveron koulu jatkaa toimintaansa, mikäli siellä on vähintään 30 oppilasta. Ensimmäinen tarkastelupäivä oppilasmäärän osalta on syyskuussa 2012.

Uimaharju

Uimaharjun kouluratkaisu oli erittäin vaikea ratkaisu. Keskustan valtuustoryhmä ja kunnallisjärjestö otti asian vakavasti. Me tutustuttiin edellisenä maanantaina Enossa niin Ukkolan, Uimaharjun kuin Enon kirkonkylän koulun tiloihin lukiota ja nuorisotiloja myöten. Ukkolan koulun tilat todettiin sopiviksi väistötiloiksi, mutta Uimaharjussa totesimme koulujen olevan surkeassa kunnossa. Kun vielä Enossa todettiin, ettei esitetyistä nuorisotiloista löydy Uimaharjun yläasteelaisille riittäviä luokkatiloja, niin enemmistö keskustan ryhmästä itseni mukaan lukien kallistui sille kannalle, että yläaste on Uimaharjussa säilytettävä. Tämä vaatii tilojen peruskorjauksen tai uudisrakennuksen samoin kuin ala-asteen tilatkin. Kustannusarvio molempien osalta yhteensä 8,5 miljoonaa euroa. Ja valtuusto äänestyksen jälkeen äänin 44-14 puolesta päätti säilyttää Uimaharjun yläasteen.

Muutkin kouluratkaisut tapahtuivat lautakunnan esityksen mukaisesti. Valtuusto päätti lakkauttaa Juhanalan yläasteen v. 2012, jolloin Niinivaaran pienet oppilaat pääsevät huonossa kunnossa olevasta koulustaan Juhanalan tiloihin. Juhanalan yläasteelaiset siirtyvät Pielisjoen kouluun. Toinen ratkaisu oli Niinivaaran lukion ja Joensuun yhteiskoulun lukion yhdistäminen yhdeksi lukioksi toimimaan Papinkadun tiloissa.

Palveluverkkoratkaisu

Palveluverkkosuunnitelma on pitkän tähtäyksen suunnitelma palvelujen tarjoamisesta koko Joensuun alueella. Oleellista entisten kuntakeskusten kohdalla on mm. se, että suunnitelmassa linjataan terveysaseman olevan vielä v. 2020 Enossa, Hammaslahdessa, Kiihtelysvaarassa ja Tuupovaarassa.

Tässä on nyt perusratkaisut linjattu eteenpäin, jonka pohjalta voidaan pitkäjänteisimmin suunnitella sitten eteenpäin palvelujen tuottamista.

Kansanedustajavaalit, tulokset kunnallisjärjestön näkökulmasta

Maanantai 25.4.2011 klo 20.36 - Timo Puustinen

Huhtikuun 17 päivä käytiin eduskuntavaalit, jotka olivat monella tapaa historialliset. Historialliseksi sen teki perussuomalaisten ”jytky” voitto, joka toi puolueelle ennätykselliset 39 kansanedustajapaikkaa. Tämän perussuomalaisten tsunamin alle jäi Keskustakin, joka sai vain 36 kansanedustajaa eduskuntaan ja putosi 4. suurimmaksi puolueeksi. Suurimmaksi puolueeksi kohosi Kokoomus, joka sai 44 paikkaa ja Jyrki Katainen pääsee aloittamaan hallituksen muodostamisen suurimman puolueen mandaatilla. Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi ilmoitti jo vaali-iltana, että puolue jää rökäletappion myötä oppositioon. Perussuomalaisten menestys oli niin suuri, että myös Kokoomus ja SDP menettivät kannatustaan edelliseen vaaleihin verrattuna.

Pohjois-Karjalassa keskusta menetti yhden paikan ja kansanedustajina jatkavat Anu Vehviläinen ja Eero Reijonen. Tuo keskustan kolmas paikka meni perussuomalaisille, jonka edustajista Osmo Kokko nousi eduskuntaan. Sosiaalidemokraateista tulivat valituiksi Riitta Myller ja Merja Mäkisalo-Ropponen sekä Kokoomuksesta Pekka Ravi. Eero Reijosta lukuun ottamatta muut edustajat ovat Joensuusta ja Joensuun kaupunginvaltuutettuja. Maaseudulta Ilomantsi, Kitee ja Lieksa menettivät kansanedustajansa.

Joensuun keskustan kunnallisjärjestö menetti vaaleissa noin 2000 ääntä edelliseen eduskuntavaaleihin verrattuna. Joensuun keskusta sai noin 80 % äänistä edellisiin vaaleihin verrattuna, kun koko keskustan Pohjois-Karjalan piiri jäi noin 75 %:iin edellisvaalien äänimäärästä. Tästä voinee Pohjois-Karjalassa todeta, että perussuomalaisten nousu näyttää tilastojen valossa olleen maaseudulla vielä voimakkaampaa taajamiin verrattuna. Kun perussuomalaiset sai Joensuun kaupungin alueelta yli 7200 ääntä enemmän kuin edellisissä vaaleissa, niin menettäjinä ovat olleet myös SDP, Kokoomus ja ennen kaikkea vihreät. Kun vihreiltä puuttui edellisiin vaaleihin verrattuna valovoimainen ehdokas, niin vihreät putosi osin sen takia. Keskustan voi sanoa menettäneen erinomaisella ehdokasjoukolla paljon kannatustaan nimenomaan perussuomalaisille.

Eduskuntavaaleissa äänestysprosentti on selvästi korkeampi kuin kunnallisvaaleissa. Tästä johtuen myöskin äänimäärä Joensuun kunnallisjärjestön alueella oli kuitenkin 10 % korkeampi kunnallisvaaleihin verrattuna. Koko Keskustan piirin osalta voidaan todeta eduskuntavaalien äänimäärän jääneen noin 93 %:iin kunnallisvaalien äänimäärästä. Tämä myös numerojen valossa vahvistaa nimenomaan maaseudulla perussuomalaisten voimakasta nousua. Tämä näkyy selvästi myös Joensuun kaupungin sisällä, kun vertaillaan kantakaupungin ja maaseututaajamien ihmisten äänestyskäyttätymistä. Piirin sisällä tuo muutos äänestyskäyttäytymisessä tiesi sitä, että Joensuun kunnallisjärjestön alueella keskustan kannatus oli kohonnut 34 %:iin koko keskustan Pohjois-Karjalan äänimäärästä.

Keskustaa kannatti Joensuussa yhteensä 7756 äänestäjää. Se on iso määrä ja sillä on ollut merkittävä vaikutus, että keskusta sai 2 kansanedustajapaikkaa. Äänestäjille kiitokset luottamuksen antamisesta puolueelle, joka ajaa paitsi koko Suomen niin myös maaseudun asiaa.

Keskustan osayleiskaava

Sunnuntai 17.4.2011 klo 19.21 - Timo Puustinen

Keskustan osayleiskaavan uusiminen on lähtenyt käyntiin Joensuussa. Meille valtuutetuille ja teknisen lautakunnan sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille järjestettiin kuulemis- ja vaikuttamistilaisuus kaavan tavoitteista 14.4. Vain noin 15 valtuutettua oli saapunut tilaisuuteen.

Kaavaa laatii Ramboll Finland Oy. Suojelukohteiden osalta rakennussuojeluselvitystä tekee Pekka Piiparinen. Kaavan on tarkoitus valmistua lopullisesti päätettäväksi vuoden 2012-2013 vaihteessa.

Keskustan osayleiskaavan laatiminen on iso asia. Kaavan tulee mahdollistaa asuinrakentamista keskustan alueelle merkittävästi. Samoin kaavassa tulee ratkaista rakennussuojelukysymykset ja vastuut rakennussuojelun osalta. Erittäin tärkeää on ratkaista sujuvan liikenteen tarpeet ja ennen kaikkea keskustan viihtyisyys.

Rakentamisen osalta kaavan lähtökohtana pidetään, että osayleiskaava-alueella mahdollistetaan 6000 neliön asuinrakentamisen tarpeet vuosittain. Vuoteen 2030 mennessä se mahdollistaisi noin 1400 asukasmäärän lisääntymisen alueella. Asiaan vaikuttaa, että todennäköisesti kotitalouksien koko tulevaisuudessa pienenee. Ikääntyvän väestön ohella myös nuoret ja opiskelijat suosivat asumista mahdollisimman keskustassa palvelujen äärellä.

Rakennussuojelukysymykset ovat jo muutamana vuonna askarruttaneet päättäjiä ruutukaava-alueen rakentamisen osalta. Mielestäni hyvänä lähtökohtana rakennussuojelukysymysten ratkaisemiseksi on vuorovaikutteinen ote kaavoittajan ja rakennusten omistajien välillä. Kaupunki haluaa selvittää omistajien kanssa suojelutarpeet yhteisymmärryksessä. Rakennusten omistajia kuullaan ja halutaan yhdessä löytää keinot suojelun toteuttamiseksi. Keinoja voivat olla esim. rakennusoikeuden antaminen toiseen paikkaan jne. Eräänä lähtökohtana on oltava myös, ettei kaupungille tule mittavia lunastusvelvollisuuksia kaavan laatimisen myötä. Kaavan laadinnassa vanhoiksi rakennuksiksi katsotaan ennen vuotta 1970 rakennetut rakennukset. Suojelu ei koske myöskään alueella olevia omakotitaloja. Suojelun on oltava samanlaista omistajasta riippumatta ja suojelun osalta painotetaan myös kokonaisuutta. Kohteen täytyy olla historiallinen ja hyvä oman lajityyppinsä edustaja.

Kaavan laatiminen on avoin prosessi, johon kaupunkilaiset voivat ottaa kantaa joko sidosryhmien kautta tai henkilökohtaisesti, kun osayleiskaavaluonnos aikanaan tulee nähtäville.

Eduskuntavaalit

Maanantai 4.4.2011 klo 8.47 - Timo Puustinen

Eduskuntavaalit ovat kahden viikon kuluttua sunnuntaina 17.4. Eduskuntavaalityö on ehdokkaiden ja heidän taustajoukkojensa osalta kiivaimmillaan.

Viimeisimpien gallupien mukaan Suomen maassa on 4 lähes yhtä suurta puoluetta, jotka kilpailevat pääministerin paikasta. Nämä neljä puoluetta ovat esiintyneet kerran neljältään jo television vaalitentissä viime viikolla.

Perussuomalaisten nousu on näihin saakka ollut gallupeissa hyvin vahvaa. Perussuomalaiset ovat nousseet viimeisissä gallupeissa 17-18 %:n kannatuksen tasolle. Kannatuksen nousuun ei ole tarvinnut puolueen esittää mitään, vaan ihmisten keskuudessa oleva politiikan vastaisuus ja yleinen päätöksentekijöitten vaihtamisen halu ovat tämän tehneet. Perussuomalaisten nousu ei siten ole kestävällä pohjalla. Muutos pelkän muutoshalun vuoksi ei johda mihinkään, jos asiaperusteita muutokselle ei löydy.

Keskustalla on erinomainen pääministeriehdokas Mari Kiviniemi, joka onnistui erinomaisesti myöskin pääministeritentissä viime viikolla. Keskustan asialinja ja vastuullinen politiikka kantaa kyllä ihan kohtuulliseen tulokseen näissä vaaleissa.

Keskustan Pohjois-Karjalan piirillä on erinomainen kansanedustajaehdokkaiden joukko Pohjois-Karjalassa. Tästä joukosta löytyy runsaasti kokemusta, mutta myös ”odotettuja uutuuksia”. Keskustan joukosta löytyy nuoria ehdokkaita, joilla on tulevaisuutta politiikan saralla. Kaikki ehdokkaat tekevät vaalityötä tosissaan ja tästä työstä uskon tulevan hyvän palkinnon.

Keskustan ehdokkaat ovat olleet näissä vaaleissa jälleen kerran asialinjalla. Keskustan pääministeriehdokas on onnistunut hyvin pääministeritenteissä. Suora johtopäätös on se, että se tulee näkymään vaaleissa.

Uskon, että jo viimeisissä gallupeissa näkyy, että perussuomalaisten kannatuksen nousu on taittunut ja vaaleissa heidän kannatuksensa on laskusuunnassa tämän hetken kannatukseen nähden.

Ja keskusta kisaa tiukasti pääministerin paikasta. Saa nähdä miten käy!

 

Ikävä päätös Hammaslahden liikuntahallista

Keskiviikko 16.2.2011 klo 7.07 - Timo Puustinen

Joensuun kaupunginhallitus teki maanantai-iltana 14.2. ikävän ystävänpäiväpalveluksen hammaslahtelaisille. Äänin 6-5 kaupunginhallitus päätti, ettei liikuntahallia rakenneta Hammaslahteen. Asiasta on käyty keskustelua ennen kuntaliitosta ja sen jälkeen useita vuosia ja ilmeisesti nyt laitettiin asialle piste. Liikuntahallin rakentaminen oli hyvin keskeisesti sellainen lupaus, minkä perusteella hammaslahtelaiset kääntyivät aikoinaan kuntaliitoksen kannalle. Päätös oli isku hammaslahtelaiselle aktiivisille urheiluihmisille, jotka ovat tehneet työtä hammaslahtelaisen nuorison hyväksi. Päätös oli isku varsin suuren maaseututaajaman kehittämiselle.

Joensuun keskustan kunnallisjärjestö on ollut hallin rakentamisen takana. Keskustan kunnallisjärjestön johtokunnan puolesta kysyin edellisellä viikolla johtokunnan jäsenten kantaa hallin rakentamiseen. Hallin rakentamisen takana oli 9 henkilöä, rakentamista vastaan 1 henkilö ja 2 henkilöä ei osannut sanoa kantaansa. Kanta oli yksiselitteinen. Keskustan edustajista 2 henkilöä (Juha Tuupanen ja Matti Väistö) olivat kaupunginhallituksessa kuntaliitosneuvottelujen henkeen perustuen hallin rakentamisen takana, mutta valitettavasti Jaana Minkkinen oli vastaan ja tavallaan omalta osaltaan ratkaisi, ettei hallia rakenneta.

Hallin rakentamatta jääminen tulee vaikuttamaan aika tavalla tulevien eduskuntavaalien tulokseen. Ennen kaikkea se vaikuttaa seuraavien kunnallisvaalien tulokseen. Saa nähdä vain kuinka suuri vaikutus tulee olemaan.

Kuntalaiskuulemiset

Sunnuntai 6.2.2011 klo 18.10 - Timo Puustinen

Tammikuussa on jatkunut kaupungin palveluverkkosuunnitelman laatiminen kuntalaisten kuulemiskierroksella.

Osallistuin itse lautakunnan puheenjohtajana kaikkiin viiteen tilaisuuteen.

Kuulemistilaisuudet alkoivat Enosta 12.1. Odotetusti Enossa oli eniten porukkaa paikalla ja erikoisesti Uimaharjun kouluratkaisut puhuttivat yleisöä.

Toinen tilaisuus oli Hammaslahdessa 13.1 ja liikuntahallin rakentaminen kohosi siellä ykkösaiheeksi. Tämän jälkeen on kuntaliitoksen seurantaryhmä käsitellyt asiaa 28.1 pitämässään kokouksessa. Puheenjohtaja Seppo Eskelisen äänen ratkaistessa on seurantaryhmä päätynyt esittämään äänin 9-9 kaupunginhallitukselle, ettei liikuntahallia rakenneta.  Ilman äänestyksessä mukana olleita viranhaltijoita ja henkilöstön edustajia äänestyksen tulos olisi ilmeisesti ollut 8-4 rakentamisen kannalla. Sisäliikuntatilan rakentaminen on kuntaliitoksen yhteydessä ainakin ”henkisesti” luvattu hammaslahtelaisille, joten kaupunginhallituksen tulisi päättää suunnittelun aloittamisesta. Samalla valtuuston täytyy sitten varautua laittamaan ylläpitomenoja vuosittain noin 150.000 euroa liikuntatilan osalle.

Kolmas tilaisuus kuulemisten osalta oli Kiihtelysvaarassa 20.1. Kiihtelysvaaran tilaisuus oli kaikin puolin selkeä, ihmiset olivat varsin tyytyväisiä palveluverkkosuunnitelmaan.

Neljäs tilaisuus oli kotiseudulla Tuupovaarassa 25.1. Odotetusti  Koveron koulun kohtalo nostatti voimakkaasti tunteita koverolaisten keskuudessa. Toinen asia,  joka nousi vahvasti esille oli laajakaista tai oikeammin sen puute. Valtion rahan niukkuus hankkeeseen on tosiasia.  Myöskin hankkeen myötä ei läheskään kaikkia talouksia ole mahdollista saada laajakaistan piiriin mukaan. Kehittyvää tekniikkaa on syytä odottaa ratkaisemaan tärkeää maaseudun tietoliikenneongelmaa.

Viides tilaisuus oli kantakaupungin alueella kirjastossa Muikku-salissa 26.1. Kouluasiat ja niiden muutokset olivat keskustelun aiheena Niinivaaran ja Rantakylän asukkaiden mielipiteissä. Ei tuntunut olevan helppoa kouluasioiden järjestäminen ruutukaavan alueellakaan.

Palveluverkkosuunnitelman työstäminen jatkuu edelleen kevään aikana lautakunnissa. Lopullisen muodon vuoteen 2020 ulottuva palveluverkkosuunnitelma saa kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.5.

Vuoden 2010 viimeisiä päätöksiä

Tiistai 21.12.2010 klo 21.26 - Timo Puustinen

Vuoden 2010 luottamustehtäviin liittyvät menemiset päättyivät tänä iltana teknisen lautakunnan viimeiseen kokoukseen. Viimeisessä kokouksessa hyväksyttiin teknisen toimen käyttösuunnitelma vuodelle 2011. Kuten muutamana edellisenä vuonna, niin myös vuonna 2010 tekninen toimi saavutti tavoitteet, joita sille oli asetettu. Ja myöskin tänä vuonna näyttää talous toteutuvan budjetoitua paremmin. Teknisen toimen henkilöstö on sitoutunut hoitamaan tehtävänsä hyvin resurssien pienenemisestä huolimatta.

Eilen maanantaina 20.12 oli vuoden viimeinen kaupunginvaltuuston kokous. Kv:n kokouksessa oli päätettävänä hyvin monia teknisen toimen valmistelun kautta tulleita asioita. Tärkein asia siellä oli ns. Voimatien kaava, jolla ratkaistaan Voimatien alueen liikenneongelmat. Kaava on todella ajankohtainen, kun näin joulun alla seuraa liikenteen puuroutumista ja ihmisten jonottamista ulos Voimatien alueelta. Alueen ongelmanahan on kääntyminen kaupungin suuntaan Kajaanintielle ja tätä varten tulee uusi yhteys Prisman eteläosasta kuutostien yli Teollisuustielle. Tutkittavana oli kolme vaihtoehtoa ja tämä ratkaisu helpottaa liikenteen sumppua aiheuttamalla mahdollisimman vähän haittaa asutukselle. Yhtenä vaihtoehtona olisi ollut yhteyden saaminen Nurmeksentielle, mutta se olisi aiheuttanut merkittävää haittaa Mutalan asukkaille. Salpakankaankadulle yhteyden avaaminen ei taas olisi helpottanut yhtään liikenteen sujumista Voimatieltä kaupungin keskustan suuntaan.

Yhtenä asiaa vauhdittavana seikkana oli Prisman mukaantulo hankkeen rahoittamiseen 1,2 miljoonalla eurolla. Toinen hankkeen pikaista nopeuttamista edesauttava asia on parhaillaan käynnissä oleva kehätien remontointi, johon myös tämän yhteyden rakentaminen hyvin liittyisi.

Toivotaan, ettei tästä kaavasta tulisi valituksia ja rakentaminen voisi tapahtua tulevana vuonna. Tästä hyötyisi varsin moni joensuulainen.

Käynti Brysselissä

Sunnuntai 21.11.2010 klo 15.49 - Timo Puustinen

Viime viikolla 17.-19.11 Pohjois-Karjalan maakuntahallitus vieraili Brysselissä. Matkalla tutustuttiin Euroopan parlamenttiin, komissaari Olli Rehnin kabinettiin sekä Kuntaliiton ja P-K:n maakuntaliiton EU-toimistoihin. Meillä oli puhumassa mm. europarlamentaarikko Riikka Manner.

Maakuntahallituksen matka ajoittui sopivaan aikaan, kun Euroopan komissio julkaisi viidennen koheesioraportin 12.11.2010. Koheesioraportti käsittelee seuraavan rakennerahastokauden (2014-2020) esityksiä. Avoin keskustelu sen sisällöstä päättyy 31.1.2011 ja mm. maakuntahallitus ottaa kantaa Pohjois-Karjalan puolesta raportin esityksiin. Raportissa on tunnustettu mm. Pohjois-Karjalan kannalta tärkeät erityispiirteet: pohjoisen ja harvaan asuttujen alueiden ongelmat.

 

Perussuomalaisetkin Brysselissä liikkeellä   

Brysselissä hotellin edustalla nähtiin monenlaista liikettä. Mm. perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini oli joukkoineen tutustumassa Eu-asioihin. Näytti myös siltä, että puheenjohtajalla oli sananmukaisesti ”takki auki” eduskuntavaalivoiton suhteen. Tarkka paikkamäärä ei ollut kuitenkaan vielä tiedossa, kun eduskuntavaaleihin on 5 kuukautta aikaa.

 

Hiihtokausi alkuun

Sunnuntai 21.11.2010 klo 15.07 - Timo Puustinen

Talven hiihtokausi on avattu tänään erinomaisissa olosuhteissa Koverossa. Ensimmäisen hiihtolenkin pituus oli 12,5 km ja siinä sai pururadalla olevan mäen kiivetä 8 kertaa ylös. Näyttää siltä, että Joensuun kaupungin hyvä latujen hoito jatkuu.

Liikunnan vastapainoksi on hyvä saada vähän kulttuuripitoista ohjelmaa. Illalla on mukava mennä Tuupovaaran kirkkoon kuuntelemaan Arja Korisevan konserttia. Tuupovaaran Osuuspankki tarjoaa konsertin jäsenilleen ja asiakkailleen.

Teknisen toimen palveluverkkosuunnitelma

Tiistai 9.11.2010 klo 21.59 - Timo Puustinen

Teknisessä lautakunnassa hyväksyttiin 9.11 teknisen toimen palveluverkkosuunnitelma esitettäväksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Teknisen toimen palveluverkkoesitys koskee asiakaspalvelupisteitä, leikkialueita, koirapuistoja, matonpesupaikkoja, kotivenesatamia ja sekajätteen aluekeräyspisteitä sekä puutarhapalstoja. Palveluverkkoesitys koskee vain hyvin pientä osaa teknisen toimialasta, koska tekninen toimiala yleensä mahdollistaa ilman kiinteää palveluverkkoa kuntalaisten päivittäisen asumisen, viihtymisen, liikkumisen ja muut perustoiminnot. Palveluverkon määrittelyä varten kaupunki on jaettu 7 palvelualueeseen.

Asiakaspalvelupisteenä säilyy ja kehittyy Muuntamontien alue, jossa jo pääosa teknisen toimen palveluista tälläkin hetkellä sijaitsee. Asiakaspalvelupisteet ovat myös maaseututaajamissa Enossa, Hammaslahdessa, Kiihtelysvaarassa ja Tuupovaarassa.

Leikkialueita tulee kaupungissa olemaan noin 100 kpl. Leikkipuistojen rakentamisen ja ylläpidon vuotuiset kustannukset ovat tämän hetken tason mukaan noin 800.000 euroa.

Koirapuistoja on kaupungissa tällä hetkellä 3 kappaletta ja Hammaslahdessa rakenteilla. Maaseutualueelle ei koirapuistoja rakenneta, vaan taajama-alueisiin, jossa koirien ulkoiluttaminen ei muuten ole mahdollista. Puistoja rakennetaan kullekin lähipalvelualueelle 1-2 kappaletta. Vuotuiset koirapuistojen rakentamis- ja ylläpitokustannukset ovat tämän hetken tason mukaan noin 25000 euroa.

Matonpesupaikat siirtyvät Joensuussa kuivalle maalle ympäristönäkökohtien vuoksi. Matonpesupaikkoja on vähintään yksi jokaisella palvelualueella. Pyykkilaitureista luovutaan pidemmällä tähtäimellä vuoteen 2020 mennessä. Matonpesupaikkojen rakentamis- ja ylläpitokustannukset ovat noin 30000-35000 euroa vuodessa.

Teknisen toimialan ylläpitämiä venepaikkoja on tällä hetkellä 1915 kappaletta. Laituripaikkoja rakennetaan uusille alueille ainoastaan Penttilänrantaan. Vanhoihin venesatamiin pyritään saamaan myöskin lisää laituripaikkoja. Maapaikkoja tarjotaan kaikille tarvitseville. Venesatamien investointi- ja ylläpitokustannukset ovat noin 400000 euroa vuodessa.

Sekajätteen keräilyn osalta vakituisten asuntojen osalta siirrytään koko kaupungissa yhdenmukaiseen käytäntöön ja selkein järjestely on astiakeräykseen siirtyminen. Tällöin vakituisen asunnon jätteenhaltija ilmoittaa kiinteistön kaupungin kilpailuttamalle jätteenkuljetusyrittäjälle keräilyä ja laskutusta varten tai jätteenhaltija sopii lähikiinteistöjen kanssa yhteisestä keräilyastiasta. Vakituista asuntoa ei jatkossa hyväksytä aluekeräyspisteen käyttäjäksi kuin erityistapauksissa. Sekajätteen aluekeräyspisteverkko säilytetään edelleen haja-asutusalueella sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen sekajätteen keräyspisteenä. Keräyspisteen paikkaa tarkistetaan Hammaslahden alueella paremmin sopivaksi loma-asuntojen jätteenkeräilytarpeeseen.

Puutarhapalstoja on tällä hetkellä tarpeen mukaisesti kaupunkialueella noin 360 kappaletta. Uusia ei ole tarpeen perustaa. Vuosittaiset ylläpitokulut ovat 1000-2000 euroa.

Teknisen toimialan menot ovat kokonaisuudessaan v. 2011 noin 22 miljoonaa euroa ja tulot vähän alle 18 miljoonaa euroa. Nettomeno 4,2 miljoonaa euroa ilman poistoja.

 

 

Kj:n puheenjohtajaksi 2011

Torstai 4.11.2010 klo 22.56 - Timo Puustinen

Keskustan Joensuun kunnallisjärjestö piti syyskokouksen Joensuussa torstaina 4.11. Viisikymmentä järjestöaktiivia valitsi henkilöitä kunnallisjärjestön johtoon vuodelle 2011.

Kokouksen aluksi kuultiin kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen katsaus Joensuun kaupungin näkökulmasta niin lähiajan kuin tulevaisuuden näkymiin. Oli mukava todeta, että kaupunginjohtaja oli päivittänyt tietonsa Joensuun ja koko seutukunnan asioista itselleen ja pystyi hyvin perustellusti vastaamaan esitettyihin kysymyksiin.

Vuoden 2011 puheenjohtajavalinnasta käytiin tiukka äänestys ja allekirjoittanut valittiin niukasti kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi vuodelle 2011. Toisessa äänestyksessä Pekka Kukkonen voitti hieman selvemmin varapuheenjohtajavaalin.

Myös johtokunnan paikoista äänestettiin. Johtokuntaan valittiin Aino Heikura, Hinnimari Holopainen, Hannu Huikuri, Laura Jormanainen, Raimo Maaranen, Armas Mustonen, Eino Sagulin, Ville Toivanen, Juha Tuupanen ja Katja Väänänen. Mukana on nuoruutta ja kokemusta myös alueittain hyvin edustettuna. Ja samalla 2 kansanedustajaehdokastakin.

Sihteeriksi valittiin jatkamaan Vilho Riikonen, jota Matti Väistö tuuraa eduskuntavaalien ajan Vilhon hoitaessa kampanjapäällikön tehtäviä. Vaalipäälliköksi emme olisi voineet kansanedustajavaaleihin saada kokeneempaa ja asiantuntevampaa henkilöä kuin pitkään kansanedustajana toiminut valtiopäiväneuvos Matti Väistö.

Tästä on kj:n hyvä jatkaa tulevalle vuodelle!

Talvi on tulossa

Sunnuntai 17.10.2010 klo 13.45 - Timo Puustinen

Talvi on pikkuhiljaa lähestymässä ja ensilumi satoi Koveron maisemiin maanantaina 11.10. Myös tiistaina satoi lunta, mutta nämä sulivat pois. Seuraava isompi lumisade oli torstai-iltana, jolloin tuli reilusti yli 5 cm lunta ja tämä lumi ei ole sulanut nyt vieläkään pois. Talvirenkaiden vaihto täytyi suorittaa torstai-iltana.

Hirvenmetsästys:

Hirvenmetsästys päättyi pikaisesti lauantaina 16.10.2010. Erä metsästi 3 päivää ja kaatoi 2 aikuista ja yhden vasan. Yksi hirvi jokaisena metsästyspäivänä. 

Hirvenmetsästys aloitettiin kokoontumalla majalle 9.10 klo 7.00. Ensimmäisenä päivänä kaadettiin yksi aikuinen uroshirvi, kaatajana Tarmo Hirvonen. Toisena päivänä sunnuntaina 10.10 kaadettiin 1 vasa, kaatajana Kari Mononen. Pohjatyön lähes 3 tunnin haukulla teki Harri Mustosen laikanarttu Sumu. Viimeisen hirven kaatoi uutena metsästysporukkaan tullut Jani Lehikoinen. Jani kaatoi komean uroshirven, jolla oli sarvissa toisella puolen 4 piikkiä ja toisella puolen 5 piikkiä. Hirven toi kaadettavaksi Petri Lehikoisen hirvikoira.

Oma metsästyskoira on ollut sairaslomalla koko lyhyen metsästyskauden ajan. Elokuun loppupuolella kipeytynyt etujalka on ollut lääkekuurilla ja rasituskiellossa muutaman viikon ja lepo jatkuu edelleenkin.

Metsätaitoilua

Maanantai 13.9.2010 klo 22.44 - Timo Puustinen

Pohjoiskarjalaiset metsätaitoilijat kävivät lauantaina 11.9.2010 hyvällä menestyksellä metsätaidon SM-kisoissa Ähtärissä Etelä-Pohjanmaalla.

Yleisessä sarjassa Raino Valtonen oli 6., osanottajia yhteensä 60. Taitosarjassa Pekka Valtonen oli 4., allekirjoittanut 7., Tero Nykänen 11. ja Pekka Lihavainen 13. Osanottajia oli taitosarjassa yhteensä 144. Pikkubussiporukastamme jokaisella oli muistopalkinto kotiin tuotavana.

Kesä oli ollut Etelä-Pohjanmaalla hyvinkin erilainen Pohjois-Karjalaan verrattuna. Kilpailun lähtöpaikalla aivan Ähtärin taajaman läheisyydessä oli maastossa runsaasti mustikkaa ja sieniä todella runsaasti. Pohjois-Karjalassa tällaisesta näystä voi tänä vuonna vaan unelmoida.

Järjestöfoorumi 26.8.2010

Torstai 26.8.2010 klo 21.57 - Timo Puustinen

Järjestöasiain neuvottelukunta järjesti järjestöfoorumin Joensuussa 26.8.2010. Järjestöfoorumin aiheena oli JÄRJESTÖT JA LÄHIALUEYHTEISTYÖ NYT.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana kerroin avauksessa neuvottelukunnasta ja foorumin alustajista seuraavaa:

Järjestöasiain neuvottelukunta on perustettu vuonna 2008 huhtikuussa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maakuntahallituksen toimesta. Neuvottelukunnan olemassa olon tarve tuli esille, kun P-K:n Liitossa 3-4 vuotta sitten laadittiin hyvinvointialan järjestöstrategiaa. Järjestöjen esityksissä tuli yhtenä asiana esille, että tällaiselle yhteistyöelimelle olisi tarvetta. Niinpä maakuntahallitus asetti huhtikuussa 2008 ensimmäisen järjestöasiain neuvottelukunnan. Tällä hetkellä neuvottelukunnassa on 17 eri järjestöjen edustajia varsinaisena jäsenenä ja kuntaedustajana kunnanjohtajien valitsema edustaja.

Neuvottelukunnan jäseneksi on valittu aktiivisia edustajia eri järjestöistä. Jäsenet ovat oman alansa asiantuntijoita ja he ovat sitoutuneet toimimaan viestin viejänä neuvottelukunnan ja oman toimialueensa järjestöjen välillä. Neuvottelukunnan jäsenet edustavat nimenomaan järjestöasiantuntijuutta.

Neuvottelukunnan tehtävänä on vahvistaa järjestöjen roolia maakunnan kehittämistyössä, edistää järjestöjen keskinäistä sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välistä vuoropuhelua sekä parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Tärkeä asia tässä työssä on tehdä näkyväksi ja tunnetuksi maakunnan kansalaisjärjestötoimintaa.

Järjestöasiain neuvottelukunta on käynyt esittäytymissä kunnissa kuntakierroksella. Kuntakäyntejä on ollut 11 eri kunnassa, 3 kuntaa ei ole halunnut vielä järjestää käyntiä (Valtimo, Lieksa, Liperi). Kunnissa ovat Joensuuta lukuun ottamatta  olleet edustettuina eri järjestöjen edustajat. Kuntatilaisuuksissa on käyty läpi kunnan ja järjestöjen välistä yhteistyötä ja siihen liittyviä ongelmia ja kehitystarpeita. Kehittämistarpeita on ollut ja yhteisessä tilaisuudessa asiat ovat tulleet niin järjestöjen kuin kunnan johdon tietoisuuteen.

Järjestöasiain neuvottelukunnan yhtenä tehtävänä on tuoda kansalaisjärjestöjen ääni osaksi maakunnallista ja kunnallista päätöksen tekoa. Maakuntaliitto on valmistellut  keväällä hyväksytyn pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelman. Maakuntasuunnitelmaan on hyväksytty neljä erikoisteemaa, joista yksi on tämänpäiväiseen aiheeseen liittyvä ”Valttikorttina Venäjä”.  Kun järjestöasiain neuvottelukunta pohti vuoden 2009 lokakuun kokouksessaan tätä Venäjä –asiaa, niin neuvottelukunnan jäsenet, jotka olivat Venäjään liittyvän järjestötyön kanssa tekemisissä innostuivat asiasta niin, että Järjestöasiain neuvottelukunta perusti erillisen Venäjä-työryhmän tähän asiaan liittyen. Työryhmän tarkoituksena on tiivistää ja parantaa järjestöjen keskinäistä yhteistyötä Venäjä yhteistyössä sekä etsiä mahdollisia uusia avauksia ja yhteistyön kohteita.

Järjestöasiain neuvottelukunnan tehtäväksi on siirtynyt järjestöfoorumin järjestäminen. Keväällä 2009 järjestetyssä järjestöfoorumissa oli teemana verotus, viime syksynä joulukuussa järjestöfoorumin teemana oli vapaaehtoistoiminta. Nyt tämä JÄRJESTÖJEN VENÄJÄ – yhteistyöryhmä on vastannut Tiina Vlasoffin johdolla tämänkertaisen järjestöfoorumin järjestämisestä.

Ensimmäisenä puheenvuoron käyttäjänä järjestöfoorumissa oli johtava ylilääkäri Mihail Uhanov Pitkärannan keskussairaalasta, jossa hän on toiminut vuosina 1976-2008. Hän toimii myös Karjalan Tasavallan parlamentin budjettikomitean varapuheenjohtajana. Mihail Uhanovin aiheena oli ”Terveysyhteistyön kokemuksia vuosien varrelta”. Toisena puheenvuoron käyttäjänä oli puheenjohtaja Raimo Piiroisen Carelia Hunting & Fishing Club ry.:stä. Hänen aiheensa oli ”harrastus- ja vapaa-aikajärjestö lähialueyhteistyön toteuttajana”. Kolmas puhuja oli Olga Davydova Joensuun seudun monikultturisuusyhdistyksestä. Aiheena on ”Venäläinen maahanmuuttaja kansalaisjärjestötoiminnassa”. Viimeisen puheenvuoron ennen keskustelua käytti aluekehityspäällikkömme Sisko Kaarto Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta. Karelian ENPI CBC –rahoitus oli aiheena.

Lämmin kesälomakausi päättymässä

Torstai 29.7.2010 klo 23.02 - Timo Puustinen

Vuosisadan lämpimin heinäkuu alkaa olla takanapäin. Tänään oli vuosisadan lämpimin päivä Suomessa ja vieläpä täällä Pohjois-Karjalassa. Joensuussa Onttolan lentokentällä mitattiin kaikkien aikojen lämpöennätys 37,2 astetta. Koko heinäkuu on paria päivää lukuunottamatta ollut lämpötilan osalta hellelukemissa.

Lomakelit ovat olleet erinomaiset. Sain olla kolme heinäkuun viikkoa lomalla erinomaisten säiden aikaan. Ny olen saanut olla viikon töissä tämän superlämpimän viikon. Ihan mukavalta tuntuu, kun tietää, että ensi viikon voi vielä pitää lomaa. Loman pitämisessä kahdessa jaksossa on omat hyvät puolensa: Loman voi aloittaa kaksi kertaa, toisaalta joku voisi sanoa, että saa mennä kaksi kertaa töihin loman jälkeen.

 

Lomailu päättyy luottamustehtävissäkin

 

Kesälomakausi luottamustehtävien osalta on myös päättymässä. Tänään tuli teknisen lautakunnan esityslista reilun kuukauden tauon jälkeen. Ensimmäinen kokous on ensi tiistaina ja esityslistalla on päätöksen tekeminen mm. Ilomantsintien kauppatontin kohtalosta. Kilpailun on voittanut Ruoka Kesko selvästi, niin suunnitellun kauppakonseptin kuin tarjotun hinnan perusteella. Sinällään on hyvä kilpailunkin kannalta, että myös K-ryhmä saa kauppapaikan, kun Niinivaaralta myytiin toukokuussa S-ryhmän laajennukselle tonttialuetta ja S-market on laajentanut äskettäin myös Reijolaan. Kaiken lisäksi K-ryhmä oli aloitteellinen tämän kauppapaikan suhteen ensimmäisenä jo pari vuotta sitten.